Mies Marseillesta
Mannen från Marseille (ruotsinkielinen nimi)
The Man from Marseilles (englanninkielinen käännösnimi)
Le Marseillais (ranskankielinen käännösnimi)
Der Mann aus Marsailles (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Mies Marseillesta
Tapio Ilomäen ohjaama seikkailukomedia Mies Marseillesta (1937) pohjautuu Simo Penttilän näytelmään. Karjalan Kannakselle sijoittuvassa tarinassa tekniikan ylioppilas Petteri (Leo Lähteenmäki), kapteeni evp. Jere Renkonen (Kaarlo Angerkoski) ja arkkitehti Matti Marras (Kyösti Erämaa) lomailevat huvilalla, jossa he joutuvat setvimään niin venäläisten emigranttien kuin vakoilijoidenkin puuhia. Elokuva on tuhoutunut.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||
K16 |
||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||
|
||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||
Tammikuu - helmikuu 1937 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||
Jäger-Filmin Simo Penttilä -elokuva sai sekä lempeää että ankaraa kritiikkiä. Yleisin moite kohdistui "teatterimaisiin" piirteisiin: "Elokuva seuraa liian kiinteästi näyttämöesitystä", katsoi T. T. (Ilta-Sanomat 30.3.1937), "ja paikoin se tuntuu siltä, kuin se olisi siirretty suoraan parrasvaloista elokuvanauhalle. Itse juoni on elokuvanakin varsin jännittävä, mutta muutamat juonelle ehkä välttämättömätkin ruhtinaan pitkät repliikit tuntuivat hiukan pitkästyttäviltä. Tätä tarinointia olisi kenties voitu lyhentää elokuvan siitä millään tavoin kärsimättä [- -]. Muutoin luistaa kappale hyvää vauhtia eteenpäin. Ohjaus on melkoisen kiinteä ja yksityiset pääosat olivat taatuissa käsissä." "Mies Marseillesta on elokuvattua teatteria", ajatteli myös Esko (Satakunnan Kansa 31.1.1937). "Ohjaaja on siis langennut siihen kardinaalikompastuskiveen, joka ensimmäiseksi on tarjolla puhenäytelmää filmattaessa. Toiminta tapahtuu suurimmalta osaltaan yhdessä huoneessa keskittyen vielä kaiken lisäksi erääseen siinä olevaan kaappiin, ja tapahtumien kulku esitetään etupäässä keskustellen - ei kuvin. Ellei nyt olisi ollut tarjolla niin mehukasta tekstiä kuin Penttilän, voisi parin tunnin mittaisen valkokangaskeskustelun kuuntelemisesta koitua hyvin väsyttävät seuraukset." "Sillä elokuva ei tämä tekele ole missään nimessä", asennoitui I. U. (Ilmari Unho, Kansan Suunta 30.3.1937), "jos nyt ei tahdota nimittää elokuvaksi kaikkea sitä, mikä projisioidaan valkokankaalle ja jossa kuvat 'elävät'. Mies Marseillesta on Simo Penttilän riehakkaan hauska seikkailufarssi, jota nyt yritetään esittää elokuvan tavoin, mutta tuskin ainoassakaan kohdassa elokuvan keinoin yleisölle. Ja sukkeluuksistaan tunnetulle Penttilälle olisi varmasti tehty suurempaa oikeutta, jos hänet olisi jätetty näyttämölle." "Simo Penttilän räiskyvä huumori, monet hupaisat tilanteet, useat huvittavat henkilötyypit, sekä ennen kaikkea toiminnan vauhdikkuus tekevät tämän seikkailufarssin omalla tavallaan katsojalle huvittavaksi", antoi -rh- (Turun Sanomat 31.3.1937) tunnustusta ja myönteiselle puolelle kallistui myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 31.3.1937): "Mannen från Marseille är Jäger-officinens första steg på långfilmens väg, och ett lyckat dylikt, kan man lugnt tillfoga. Inte minst för att produktionsledningen varit fullt medveten om sina anspråkslösa resurser, och klokt hållit sig inom sina givna gränser. Mannen från Marseille är sympatiskt roande och underhållande, utan alla pretentioner. Dessutom ibland spännande [- -]. Ännu bättre skulle den ha gjort sig om scenarioskribenten Tapio Ilomäki beskurit texten ett grand - det blev väl mycket tal och litet handling i vissa scener." Näyttelijöistä nostettiin esiin lähinnä Kaarlo Angerkosken ja Leo Lähteenmäen tulkitsemat hahmot. "Nämä sankarit ovat Simo Penttilän räiskyvän huumorin puhtaaksiviljeltyjä ilmentymiä ja he antavat filmille menoa ja vauhtia", kirjoitti Y. (Uusi Suomi 30.3.1937) ja jatkoi: "Jere Renkonen muovautuu Kaarlo Angerkosken käsissä suorastaan 'klassilliseksi' tyypiksi, jos nyt näin juhlallista sanaa voi käyttää. Angerkosken kapteeni on totisessa mielenlaadussaan, jota mainio naamiointi tehostaa, parasta luokkaa oleva koomillinen henkilöluoma. Petteri, Leo Lähteenmäki, pursuaa ehtymätöntä iloa, tavalla, joka on tullut hänen yksinoikeudekseen." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||
Taustaa | ||||||||||
Jäger-Filmi Oy rakennutti itselleen oman kuvausstudion Haagaan syksyllä 1936, ja Mies Marseillesta oli ensimmäinen uudessa studiossa kuvattu elokuva ja yhtiön ensimmäinen näytelmäelokuva. Alunperin tuotanto suunniteltiin aloitettavaksi Aino Pekkarisen Piikana ja perijättärenä -näytelmään perustuvalla elokuvalla Miljoonaperintö, mutta Simo Penttilän hyvin menestynyt esikoisnäytelmä, jonka kantaesitys oli ollut Helsingin Kansanteatterissa 2.10.1936, veti pitemmän korren. Mies Marseillesta oli luonteeltaan farssi ja tapahtui näytelmänä vajaan vuorokauden kuluessa ruhtinas Asatiántsin ränstyneen huvilan salissa, ensimmäinen näytös aamulla, toinen saman päivän illalla ja kolmas myöhemmin samana yönä. Elokuvan tapahtumapaikaksi mainitaan Terijoen ohella myös Lontoo. Näytelmän kantaesityksessä Svjatomir Asatiántsia esitti Arvi Tikkala, Darjaa Irja Lautia, Marrasta Kyösti Erämaa, Renkosta Kaarlo Angerkoski, Petteriä Leo Lähteenmäki, Lilyä Liisa Nevalainen, Mehtoa Ensio Jouko, nimihenkilöä Hugo Hytönen ja Pjotria Sasu Haapanen. Näytelmän ohjasi Hugo Hytönen. Heistä Erämaa, Angerkoski, Lähteenmäki ja Hytönen nähtiin samoissa rooleissa myös elokuvasovituksessa ja Mehtoa teatterissa esittänyt Ensio Jouko puolestaan ruhtinas Asatiántsina. Lähteenmäellä oli elokuvassa ensimmäinen suuri valkokangasroolinsa - aikaisemmin hän oli ollut mukana vain sivutehtävässä Uuno Eskolan mykkäelokuvassa Lumisten metsien mies 1929. Kapteeni Renkosen repliikit on kirjoitettu niin, että niissä d-kirjainta käytetään kuuluisan Nikke Pärmin tapaan. Nikke Pärmi oli Suomen armeijan kapteeni, jonka aikaisempi siviiliammatti oli ollut suutari. Puheessaan hän äänsi t-kirjaimen enimmäkseen d:ksi. Hänen ansioihinsa kuului mm. Nivalan konikapinan kukistaminen 1932. Elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja, leikkaaja sekä musiikin säveltäjä oli Tapio Ilomäki (1904-1955). Käsikirjoitus ja ohjaus olivat hänen ainoansa, sen sijaan hän sävelsi musiikkia ja toimi leikkaajana useassa muussakin elokuvassa 1931-54. Kerttu Salonen tunnettiin myöhemmin näyttelijänä Kerttu Krohnina. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien selvästi vuoden kehnoin. Ensiesityksensä elokuva sai Helsingin, Porin, Tampereen, Turun ja Viipurin ohella myös Kotkassa ja Lappeenrannassa. Jäger-Filmin tapana oli rahoittaa tuotantonsa perimällä esitystulot teattereilta jo ennakkoon elokuvan tekovaiheessa. Tämä myös takasi elokuville verraten laajan levikin heikoksi jäävästä yleisömenestyksestäkin huolimatta. Samaa rahoituskeinoa sovelsivat myöhemmin mm. Teuvo Tulio ja Erik Blomberg omissa tuotannoissaan. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta, julistetta eikä kuva- tai ääniaineistoa. Keväällä 1937 Jäger-Filmi ilmoitti seuraavaksi tuottavansa Teuvo Pakkalan näytelmään perustuvan elokuvan Tukkijoella ja sen jälkeen jo mainitun Miljoonaperinnön. Jälkimmäinen suunnitelma ei vieläkään toteutunut, vaan tilalle tuli historiallinen elokuva Elinan surma. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||
Musiikki | ||||||||||
Huomautuksia: Teostolla ei ole merkintöjä elokuvan musiikista. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||
|