Takiaispallo
Kardborren (ruotsinkielinen nimi)
Kardborren (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Flowering Thistle (englanninkielinen käännösnimi)
Boule de bardane (ranskankielinen käännösnimi)
Die Klette (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Takiaispallo
Veli-Matti Saikkosen ohjaama Takiaispallo (1970) kuvaa elämää pienellä teollisuuspaikkakunnalla työnjohtaja Aaro Saarisen (Tapio Hämäläinen) perheen kautta. Tehtaalla Aaro kokee nuoremman polven uhaksi asemalleen. Kotona suhde vaimoon (Hillevi Lagerstam) ja aikuistuneeseen, muusikon uralle tähtäävään Marttiin (Pekka Saaristo) ja rippikouluikäiseen, popyhtyeen laulusolistin (Kirka Babitzin) kanssa seurustelevaan Annikaan (Terhi Panula) on ongelmallinen. Aaron tunteet heräävät, kun hän kohtaa naapuriin muuttaneen vakuutustarkastaja Kaartisen (Gustav Wiklund) rouvan Marjatan (Aila Arajuuri).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Väkeä rippikirkossa: Aku Ahonen, Toivo Haavisto, Kari Hellevaara, Vihtori Hokka, Uolevi Jokelainen, Irja Kataja, Pirkko Kokkonen, Lauri Lamppu, Meeri Litmanen, Jaakko Nikander, Raili Nikander, Arvo Pöytäkivi, Hilkka Riikonen, Matti Riskilä, Veikko Salmi, Helena Salonen, Airi Sievers, Leena Sievers, Tiina Sievers, Pertti Suokas, Pirkko Suokas, Heikki Syrjänen, Seppo Syrjänen, Aimo Torvinen ,
Väkeä rippikirkossa: Aku Ahonen, Toivo Haavisto, Kari Hellevaara, Vihtori Hokka, Uolevi Jokelainen, Irja Kataja, Pirkko Kokkonen, Lauri Lamppu, Meeri Litmanen, Jaakko Nikander, Raili Nikander, Arvo Pöytäkivi, Hilkka Riikonen, Matti Riskilä, Veikko Salmi, Helena Salonen, Airi Sievers, Leena Sievers, Tiina Sievers, Pertti Suokas, Pirkko Suokas, Heikki Syrjänen, Seppo Syrjänen, Aimo TorvinenHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Eero Koivistoisen studio-orkesteri
Eero Koivistoisen studio-orkesteriHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
3. - 13.10.1969, 1.6. - heinäkuu 1970 |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Rauhallisuus, vivahteikkuus ja varma, monipuolinen ammattitaito", määritteli Erkka Lehtola (Aamulehti 13.9.1970) Veli-Matti Saikkosen esikoisohjauksen ominaisuuksia. "Takiaispallo ei ole niinkään tähyämistä syvältä analyyttiseen maailmankatsomukselliseen kokonaiskuvaan kuin selkeästi piirrettyä lähikuvaa tavallisen suomalaisen perheen tavallisesta elämästä A.D. 1970. - - Saikkosen Takiaispallo viipaloi nähtäväksi katkelman tätä normaalia elämää; se ei ole kesäkapinaa vaan työnjohtajan päiväkirja kuvitettuna katkelmina kolmen eri ikäkauden välittämästä kokemusaineistosta." "Miellyttävä, verkkaisesti kertova elokuva", luonnehti puolestaan Inkeri Lius (Suomen Sosialidemokraatti 12.9.1970). "Takiaispallo elää itsenäisesti elokuvana, se tulee lähelle kuvattaviaan ruotimatta heitä pahassa mielessä. Veli-Matti Saikkosen elokuva on myönteinen tapaus." "Takiaispallo on myös uuden tuottamon Filmi-Jatan ensimmäinen elokuva", muistutti Martti Savo (Kansan Uutiset 13.9.1970). "Sekä ohjaaja että yhtiö voivat onnitella itseään. - - Harvinaista - ainakin valkokankaalla - on se inhimillinen ymmärtämys, jolla Saikkonen lähestyy niin nuoria kuin elokuvansa iäkkäitäkin ihmisiä." "Takiaispallo on arkinen, hyvin valppaalle psykologiselle oivallukselle rakentuva tragikomedia elävistä ihmisistä", näki Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 13.9.1970), "ja kaiken näennäisen hyvinvoinnin (auto, huvila) ja hyvien tarkoitusten takana lohduttomaan umpikujaan ajautuneista ihmissuhteista. Tämä umpikuja esitellään monina variaatioina, mielestäni kaikkein loistavimmilleen pelkistettynä ja kärjistettynä äidin ja tyttären kohtauksessa." "Det är en personlig, intim liten film", kiteytti E.U. (Eirik Udd, Nya Pressen 14.9., 15.9.1970) arvionsa, "som utan att vara speciellt märkvärdig ger en rad utmärkta människoporträtt, psykologiskt nyanserade och intressanta. Rent intrigmässigt verkar däremot mycket lösryckt och osammanhängade." "Veli-Matti Saikkonen yllättää positiivisesti Takiaispallon ohjaajana mm. sikäli", puntaroi Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 13.9.1970), "että hän sekä säilyttää kirjailijan päälinjan ihmiskuvauksessa että pystyy joidenkin kohdalla - etenkin päähenkilön ja Marjatan - sitä lujittamaan ja rehevöittämäänkin. Toisaalta ohjaaja saa kerronnan iskevämmäksi ja paikoin voimallisemmaksikin, mutta eräänlainen osin ehkä käsikirjoituksesta peräisin oleva ohuuden vaikutelma kehittyy tässä eri tietä kuin Kivikosken Kissassa. - - Sinänsä tämä kerrontatyyli on hyvä, mutta se vaatisi vielä paljon tarkemmin toteutettua täyteläisempää aluskasvillisuutta, sekä ulkona että sisällä, määrätietoisempaa tavoitetta kokonaisuuteen ja myös vielä lujempaa henkilöohjausta kokemattomien kohdalla." "Trots att storyn är tunn intresserar filmen så länge den pågår på grund av den fina, inträngande personintruktionen", koki Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet 13.9.1970). "Knappast har vi nånsin sett ett så slitet, sympatiskt, hjälplöst äldre par som Hillevi Lagerstams hemmafru och Tapio Hämäläinens arbetsledare med längtan till en ny kvinna och en ny verklighet utan arbetsmässiga rationaliseringskrav. Aila Arajuuris ensamma handelsresandehustru har karaktär, Terhi Panula är odrägligt surmulen och fri från lojalitet i rollen av en popfrälst tonåring - -. Eero Koivistoinens musik och meningsfyllt foto och klippning bidrar till intrycket av höga ambitioner, tyvärr torpederade av ett svagt manus. Också vår films skötesynd, en suddig ljudåtergivning, blir störande." "Elokuvan nähtyään jää päällimmäiseksi kuitenkin tunne, että tarina katkeaa ikään kuin kesken", kirjoitti Kari Uusitalo (Hyvinkään Sanomat 7.8.1980) vuoden 1980 tv-esityksen yhteydessä viitaten samasta materiaalista koottuun tv-sarjaan, joka "ei toki pääty niin sananmukaisesti ilmaan ampuen kuin nyt nähtävä tynkä elokuvateatteriversio." "Takiaispallossa on kömpelyyttä, särmikkyyttä ja paikallaan junnaavia kohtauksia", arvioi Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 7.8.1980), "mutta kokonaisuutena nuoren ohjaajan jälki on kohtuullista. Raimo Hartzellin herkästi väreilevä mustavalkokuvaus hellii ihmiskasvoja ja poimii valkeakoskelaisympäristöstä osuvia yksityiskohtia. Eero Koivistoisen musiikki tukee rauhallisesti kerrontaa. Näyttelijätyöt ovat kautta linjan hyviä, etenkin Tapio Hämäläinen saa koskettavasti esille yhteisön uhriksi joutuvan työnjohtajan sisäisten ja ulkoisten paineiden vaikutussuhteet." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Luovuttuaan 1968 omistusosuudestaan FJ-Filmi Oy:ssä Pentti Helanne jatkoi toimintaansa vuonna 1964 perustamansa Filmi-Jatta Oy:n puitteissa lähinnä mainoselokuvien tuottajana. Mainos-Televisiolle yhtiö tuotti 1969-71 kuusiosaisen draamasarjan Takiaispallo, joka perustui Kerttu-Kaarina Suosalmen käsikirjoitukseen. Sarjan ohjasi nuori teatterimies Veli-Matti Saikkonen (s. 1941), jonka lyhytelokuva Lumiakka oli saanut yhden vuoden 1967 valtionpalkinnoista. Sarjan kunkin jakson kesto oli 50 minuuttia, ja sen ensiesitys kuvaruudussa oli alkusyksyllä 1972. Takiaispallon kaksi ensimmäistä osaa nähtiin hieman lyhennettynä yhdistelmänä elokuvateatterilevikissä syyskuusta 1970 alkaen. Kantaesitys oli Valkeakosken Kino-Sammossa 10.9.1970. Terhi Panulan äidin Helena Haaviston vaatimuksesta esityskopiosta poistettiin Terhin ja Kirka Babitzinin rakastelujakso aivan pientä loppuvälähdystä lukuunottamatta. Elokuvatarkastamo määritteli Takiaispallon lapsilta kielletyksi. Tuottajan valitus ei muuttanut päätöstä elokuvalautakunnassa. Kaikkien tekijöiden tehtäviä ei ole määritelty elokuvan alkuteksteissä. Kirka Babitzinin sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Babitsin. Takiaispallo sai 65 000 markan laatutukipalkinnon, ja Hillevi Lagerstam Jussi-patsaan. Katsojia teatteriversio keräsi vuoden keskiarvoa vähemmän eli hieman yli 100 000 henkeä, mikä merkitsi sitä, että laatutuen jälkeenkin elokuva jäi 108 600 markkaa tappiolliseksi. Ruotsi osti elokuvan. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Eero Koivistoinen Eero Koivistoisen studio-orkesteri (off), 1' 10". 2. Saat kaiken Säv. ja sov. Eero Koivistoinen, san. Pertti Reponen Es. Kirka Babitzin, laulu, ja orkesterisäestys (playback, Eero Koivistoisen orkesterin säestys), kahteen kertaan, yht. 3' 55". Levytys: Kirka ja Eero Koivistoisen orkesteri; Scandia KS-831, 29.6.1970. 3. Emma Säv. ja san. trad. 1) Muunnelma (off, viulu), 1' 00". 2) Studio-orkesteri (off), kolmeen otteeseen, yht. 0' 35". 3) Leo Kauppi, laulu, ja Andrew Kosolan orkesteri (off), 2' 20". Levytys: Leo Kauppi ja Andrew Kosolan orkesteri; Columbia 3135-F, 1929. 4. Marjatta Säv. Harry Bergström, san. Turo Kartto Es. Tapio Hämäläinen (ja osin myös tunnistamaton ravintolan asiakas), laulu (100 %), neljään otteeseen, yht. 0' 30". Levytys: Tauno Palo ja Dallapé-orkesteri; Odeon A-228360, 1936. 5. Virsi 225 ("Avaa, Herra, nuorten huulet --") Säv. Louis Bourgeois, san. Samuel Ödmann, suom. san. Elias Lönnrot Es. "rippiseurakunta", laulu, ja urkusäestys (100 %), 0' 45". 6. Virsi 557 ("Jo joutui armas aika --") Säv. ja san. trad. ruots., suom. san. Alfred Brynolf Roos ja Elias Lönnrot Es. "rippijuhlien vieraat", laulu (100 %), 0' 55". 7. Kaukainen valo Säv. ja sov. Eero Koivistoinen, san. Pertti Reponen Kirka Babitzin, laulu, ja Eero Koivistoisen orkesteri (off, levyautomaatti), 2' 20". Levytys: Kirka ja Eero Koivistoisen orkesteri; Scandia KS-831, 29.6.1970. 8. Vi ska gå hand i hand / Käymme yhdessä ain Säv. ja san. W. Roloff - H. Hee, suom. Pertti Reponen "Seurue yössä", laulu (off), 0' 20". 9. Loppumusiikki Säv. Eero Koivistoinen Eero Koivistoisen studio-orkesteri (off), 2' 40". Huomautuksia: Taustamusiikissa erottuvat "nuorten rakastavaisten teema", 1' 45" ja "Titin pyöräilymusiikki" (off, säv. Eero Koivistoinen), 0' 40". Martin saksofoni-improvisaatiota kuullaan puutarhakutsujen taustalla (off, Eero Koivistoinen, saksofoni), 1' 00". Tanssipaikalla tyttöjen meikatessa taustalla poppia (off), 1' 05". Konfirmaatiojumalanpalveluksessa kuullaan laulettuna katkelmia ehtoolliskaavan osista SanctuslPyhä, 0' 15", ja Agnus Dei / Jumalan karitsa, 0' 35". Sami Panula rummuttaa muovisankoa (synkr.), 0' 35". Tapio Hämäläinen, Aila Arajuuri, Sami Panula ja Titti Brotherus kokeilevat kukkopillejä (100 %), 0' 15". Eero Koivistoisen studio-orkesterin rungon muodostivat Tasavallan Presidentti -yhtyeen jäsenet Vesa Aaltonen (rummut), Måns Groundstroem (bassokitara), Pekka Pöyry (piano, fonisektion soittimet) ja Jukka Tolonen (kitara), joiden lisäksi siinä soittivat mm. Harry Backlund, Esa Helasvuo (kosketinsoittimet), Eero Koivistoinen (tenorisaksofoni), Mike Koskinen (trumpetti) sekä eri orkestereista koottu jousiryhmä. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|