Taistelujen tie
Suomen sodat 1939-1945 (alaotsikko)
Stridernas väg (ruotsinkielinen nimi)
Finlands krig 1939-1945 (ruotsinkielinen alaotsikko)
Stridernas väg (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Road to Battle (englanninkielinen käännösnimi)
Le Chemin des luttes (ranskankielinen käännösnimi)
Weg des Kampfes (saksankielinen käännösnimi)
Suomi taisteli (työnimi)
Dokumentäärielokuva Suomen talvi- ja jatkosodasta (työnimi)
Suomen sota 1939-44 (työnimi)
Finna-arvio
Taistelujen tie
Taistelujen tie (1960) on Suomi-Filmi Oy:n ja Risto Orkon tuottama sekä tämän yhteistyössä K.J. Mikolan ja Sakari Salokankaan kanssa suunnittelema sotadokumentti. Elokuvassa kuvataan Suomen toimia talvi- ja jatkosodassa kertojien, karttakuvien sekä TK-kuvaajien aineistosta kerätyn koosteen avulla.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
12 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
TK-elokuvaajat: <br />Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Peter Atteman, Erik Blomberg, Felix Forsman, Olavi Gunnari, Alvar Hamberg, Osmo Harkimo, Holger Harrivirta, Eino Heino, Nils Helander, Eino Itänen, Ama Jokinen, Eino Kari, Erkki Kiviranta, Unto Kumpulainen, Lauri Laaksovirta, Kalevi Lavola, Hannu Leminen, Åke Leppä, Erik Lönnberg, Erkki Majava, Auvo Mustonen, Eino Mäkinen, Tuovi Nousiainen, Risto Orko, Heikki Parkkonen, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Heikki Roivanen, Carl Rosenqvist, Björn Soldan, V. Sukanen, Sulo Tammilehto, Jarl Taube, Reino Tenkanen, Aukusti Tuhka, Teuvo Tulio, Esko Töyri, Vilho Uomala
TK-elokuvaajat: <br />Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Peter Atteman, Erik Blomberg, Felix Forsman, Olavi Gunnari, Alvar Hamberg, Osmo Harkimo, Holger Harrivirta, Eino Heino, Nils Helander, Eino Itänen, Ama Jokinen, Eino Kari, Erkki Kiviranta, Unto Kumpulainen, Lauri Laaksovirta, Kalevi Lavola, Hannu Leminen, Åke Leppä, Erik Lönnberg, Erkki Majava, Auvo Mustonen, Eino Mäkinen, Tuovi Nousiainen, Risto Orko, Heikki Parkkonen, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Heikki Roivanen, Carl Rosenqvist, Björn Soldan, V. Sukanen, Sulo Tammilehto, Jarl Taube, Reino Tenkanen, Aukusti Tuhka, Teuvo Tulio, Esko Töyri, Vilho UomalaHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Taistelujen tie kertoo historiaa lyhyesti, asiallisesti, korusanoitta ja tunteiluitta. Mitään ei ole unohdettu eikä mitään erikoisesti alleviivattu. Elokuvan objektiivisuus on muuan sen ansioita. Vihollista ei aliarvioida, vaan myönnetään sen sotilaallinen kelpoisuus. Teksti on maltikas, kenties liiankin sovinnainen", kirjoitti Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 10/1960). Kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä. Taistelujen tie jakoi arvostelijat kahteen leiriin. Elokuvaa kritikoitiin paitsi vasemmistolehdissä, myös ruotsinkielisten arvostelijoiden palstoilla. B. L-g (Åbo Underrättelser 5.5.1960) arvioi: "Filmen förgyller inte kriget, men framhåller inte heller onödigtvis dess grymhet. Därom är kanske inte så mycket att säga, men den förtiger dessutom en mängd obekväma fakta: vårt erövringskrig i Fjärrkarelen, drömmen om Storfinland, vårt komplicerade och delvis komprometterande förhållande till Hitlertyskland." Rihlalla (Risto Hannula, Ylioppilaslehti 6.5.1960) oli oma käsityksensä Taistelujen tien puolueettomuuspyrkimyksistä: "Äärimmäistä objektiivisuutta tavoitellessaan ovat tämän Suomen sotia käsittelevistä dokumenttivälähdyksistä leikatun elokuvan tekijät sortuneet kuivuuteen ja mitäänsanomattomuuteen. Poliittisen tason seuraamisesta on kokonaan luovuttu, ja näin on tuloksena havaintonäytös lähinnä siitä, kuinka varsinaiset sotatapahtumat kehittyivät. Syy-yhteydet jäävät epämääräisiksi [- -]." Monet kriitikot kiittivät TK-kuvaajien työtä. "Kun ottaa huomioon filmausajan olosuhteet ja silloiset teknilliset mahdollisuudet, voi kuvauksellisesti työlle antaa hyvän arvosanan. Saman voi tehdä rinnastettaessa Taistelujen tietä vastaaviin ulkolaisiin tuotteisiin. Kamerat ovat tallentaneet niin sodan näkymät kuin elämän rintaman takana, ja kylmät linssit ovat saaneet tallettamaansa elävän tunnun, mikä tehoaa aivan toisella tavalla kuin parhainkaan lavastettu filmikuvaus", totesi nimimerkki Hki (Heikki Jylhä, Keskisuomalainen 21.5.1960). Yleensä Taistelujen tietä pidettiin onnistuneena dokumenttielokuvana. Jose (Eero Ylermi Siippainen, Uusi Aika 3.5.1960) kirjoitti: "Ennen kaikkea Taistelujen tie tuntuu huomattavan kiinteältä kokonaisuudelta. Talvisodan kuvaus edustaa parhainta dokumenttifilmiä. Jatkosodan tunnelma on vähemmän dramaattinen. [- -]. Myös suomalaisten omakehu tuoksahtaa paikoitellen." I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 8.5.1960) jakoi sekä kiitosta että kritiikkiä: "Taistelujen tie täydentää Linnan antamaa kuvaa Suomen sodista 1939-1945. Ilman minkäänlaista moitetta on kuitenkin todettava ettei tämä elokuva osoita sodan olemusta. Se ei näytä edes sen osasta. Katkelmista ei saa todellista kuvaa lääkintämiesten toiminnasta, korsuelämästä asemasodan aikana, viestimiesten työstä tai viihdytyskiertueitten yhä matalammaksi käyvästä tasosta. Todellista on elokuvassa ulkokohtainen, rauhallisesti esitetty taistelujen kuvaus." I. L-s ei löytänyt elokuvan musiikista "juuri mitään omintakeista", mutta piti lähikuvia kuuluisuuksista kiinnostavina. B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 2.5.1960) näki I. L-s:n tavoin Mannerheimin syntymäpäiväkohtauksessa muutakin kuin pelkkää aseveljien juhlintaa: "Till de allra bästa inslagen hör skildringen av Hitlers besök: när Mannerheim i slutbilden vänder sej bort, finns det inte ett drag av resignerat löje över hans ansikte?." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suomi-Filmin tuotantopäällikkö Risto Orko oli organisoinut talvisodan tapahtumien dokumenttikuvaukset heti sodan ensimmäisistä tunneista lähtien. Tästä aineistosta hän sodan jälkeen keväällä 1940 sommitteli kokoillan dokumenttielokuvan Taistelun tie. Jatkosodan tapahtumien kuvauksesta huolehtivat lähinnä Puolustusvoimien palvelukseen komennetut TK-kuvaajat. Ajatus talvi- ja jatkosodan aikana kuvatun laajan arkistofilmimateriaalin hyödyntämisestä pitkäksi kooste-elokuvaksi virisi pian sotien jälkeen. Ensimmäisen konkreettisen työsuunnitelman nimeltään "Näin taisteli sinun isäsi" valmisti kirjailija, everstiluutnantti evp. Martti Santavuori vuonna 1949. Hanke ei kuitenkaan vielä tuolloin edennyt käsikirjoitusta pitemmälle, mutta ideaa vaalittiin ja kehiteltiin edelleen sotahistoriasta kiinnostuneiden kahvipöytäkeskusteluissa ja muissakin epävirallisissa tilaisuuksissa. Suomen itsenäisyyden 40-vuotisjuhlien lähestyessä nähtiin keväällä 1957 tilaisuus elokuvan toteuttamiselle. Keskeisenä puuhamiehenä, Santavuoren ohella, hankkeen hyväksi työskenteli Pääesikunnan koulutusosaston toimistopäällikkö, kapteeni Sakari Salokangas. Epävirallisessa yhteydenpidossa oli varhain mukana Suomi-Filmin myyntipäällikkö, kapteeni evp. Reino Palmroth, joka kiirehti jo huhtikuussa tekemään yhtiönsä nimissä sopimuksen muotoon laaditun kirjallisen ehdotuksen kahdesta yhteistyöelokuvasta. Toisen pituudeltaan 2 500 m (n. 91 min) oli määrä käsitellä itsenäisen Suomen historiaa ja toisen, pituudeltaan 1 000 m (n. 37 min), Puolustuslaitoksemme 40-vuotista historiaa. Ehdotuksen sanamuodot mm. materiaalin luovutuksiin liittyvistä yksityiskohdista eivät kuitenkaan kaikilta osin tyydyttäneet Pääesikuntaa. Asiassa ei auttanut myöskään Suomi-Filmin toimitusjohtajan Risto Orkon aktiivinen linja, vaan hanke oli raukeamassa jo ennen alkuaan. Kompromissina sovittiin kuitenkin tammikuussa 1958 Suomi-Filmin ja Pääesikunnan koulutusosaston välillä 600 m:n lyhytelokuvan valmistamisesta Puolustusvoimain 40-vuotisesta historiasta. Sopimuksen oli koulutusosaston puolelta allekirjoittanut osastopäällikön viransijainen, everstiluutnantti M. S. Hannula. Tämäkin sopimus menetti käytännössä merkityksensä, kun Pääesikunnassa palattiin lähtöruutuun julistamalla 23.5.1958 kuudelle elokuvavalmistamolle tarjouskilpailu elokuvasta, jonka työnimeksi annettiin "Suomen sodat 1939-45". Tarjouspyynnön saivat Suomi-Filmi, Suomen Filmiteollisuus, Fennada-Filmi, Lii-Filmi, Veikko Itkosen filmivalmistamo ja Riol-Filmi. Vastausaikaa annettiin tasan viikko ja tarjouskilpailun voitti Suomi-Filmi. Yhteistyösopimus, jossa kirjattiin mm. elokuvan tuottajan eli Suomi-Filmin ja Pääesikunnan välisen yhteistyön, arkistomateriaalin käytön ja aikataulujen yksityiskohdat, allekirjoitettiin 1.9.1958. Sopimuksen mukaisesti työn perustana oli Pääesikunnan hallussa oleva sotienaikainen arkistomateriaali, jota "täydennetään S-filmin hallussa olevalla tai käyttöön saamalla mainittuihin sotiin liittyvällä materiaalilla". Käytännössä tämä merkitsi yhteensä noin 300 000 m arkistovaraa, josta yli 2/3 oli jatkosodan aikaisen ns. TK-organisaation kuvaustyön tulosta. Tästä aineistosta oli jatkosodan aikana työstetty 4 pitkää ja 89 lyhyttä Puolustusvoimain uutiskatsauskokonaisuutta sekä runsaasti opetuselokuvia. Seuraavaksi suurimman arkistoryhmän muodostivat talvisodan aikana Suomi-Filmin ja Puolustusvoimain toimesta kuvatut filmimetrit, joista niistäkin oli keväällä 1940 toimitettu kaksi kokoillan koostetta, Risto Orkon Taistelun tie ja Puolustusvoimain toimesta Välähdyksiä Suomen - Venäjän sodasta 1939-40 sekä vuonna 1942 Turo Karton kokoama Suomen sodat I, joka oli ruotsin-, saksan-, italian- ja ranskankielisinä versioina tarkoitettu vain ulkomaiseen levitykseen. Täydentävää aineistoa saatiin mm. Suomi-Filmin 1930-luvun loppupuolella valmistamista Puolustusvoimien toimintaa maalla ja merellä käsittelevistä lyhytkuvista sekä sotienaikaisista Suomi-Filmin uutis- ja lyhytkuvista, Valtion tiedotuslaitoksen sekä Finlandia uutistoimiston lyhytkuvista ja tietoiskuista. Merkittävän lisän erityisesti kotirintaman tapahtumista kerrottaessa muodostivat Finlandia Kuvan yhteensä lähes 100 vuosien 1943-45 uutiskatsausta ja lyhytkuvaa, jotka vuoden 1945 lopulla olivat oston kautta siirtyneet Suomi-Filmin omistukseen. Talvisotaan liittyvää kerrontaa oli myös mahdollista elävöittää lukuisin näyttein kyseistä "välikohtausta" kuvaavasta pitkästä neuvostoliittolaisesta dokumettielokuvasta Linija Mannergeima (Mannerheim-linja), jonka Leningradin uutiskatsausten studio oli valmistanut vuonna 1940. Pääesikunnan hallussa olevasta laajasta saksalaisesta "Wochenschau"-kokoelmasta ei aineistoa otettu paria kuvaa enempää. Runsaassa käytössä, sopimuksen mukaisesti, sen sijaan oli äänittäjien Pertti Kuuselan, Kurt Viljan ja Hugo Rannan kokoama sotienaikainen autenttinen äänitehostekokoelma. Kun Martti Santavuoren käsikirjoitus oli tarkastettu Sotahistorian tutkimuslaitoksella ja laitoksen tuore johtaja, eversti K. J. (Keijo Johannes) Mikola oli kytketty tuotantoon asiantuntijaksi Risto Orkon ja Sakari Salokankaan lisäksi, alkoivat valtavan arkistomateriaalin valintakatselut Pääesikunnan ja Suomi-Filmin koeteattereissa. Suuri osa materiaalista oli esikatselijoille tuttua entuudestaan. Elokuvaaja Eino Heino oli Orkon ohella yksi niistä 40 TK-elokuvaajasta, jotka valmiin tuotteen alkuteksteissä mainitaan ja joista elokuvaa työstettäessä vielä oli elossa 33 (keväällä 1990 enää 11). Yliluutnantti Kullervo Kari, 1920-luvun suomifilmiläinen, oli ohjaaja Valentin Vaalan kanssa osallistunut jatkosodan aikana Puolustusvoimain Katsaus -sarjan työstämiseen. Leikkaaja Armas Laurinen puolestaan tunsi talon vanhana leikkaajana hyvin Suomi-Filmin arkistot. Käyttöön kelpuutetut näytteet merkittiin arkistorullista ja duplisoitiin Suomi-Filmin laboratoriossa. Puolustusvoimain kokoelmista valitusta aineistosta laadittiin tarkka kirjanpito. Sopimuksen mukaisesti tämän aineiston käyttö oli rajattu vain valmisteilla olevaan elokuvaan eikä sitä ilman Puolustusvoimain lupaa saanut luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Vastavuoroisesti oli Puolustusvoimilla oikeus tiettyyn määrään valmiin elokuvan kopioita ja rajattu käyttöoikeus niiden esittämiseen. Samanaikaisesti valintojen kanssa alkoi ns. uustuotantovaihe, joka käsitti sotatoimien havainnollistamisen karttakuvin, piirroksin ja trikein. Trikit suunnitteli elokuvaohjaaja Martti Uosukainen Pääesikunnan koulutusosastolla ja piirsi taiteilija Holger Manelius Suomi-Filmissä. Koska työ haluttiin toteuttaa kaikin osin huolellisesti, oli alkuperäisestä tuotantoaikataulusta luovuttava: neljän kuukauden asemesta työ kesti runsaat puolitoista vuotta. Taistelujen tietä (1960) koskevaa päätöstä tehdessään Valtion elokuvatarkastamo käytti asiantuntijanaan Ulkoministeriön osastopäällikkö Max Jakobsonia, joka ei nähnyt esitysluvan myöntämiselle mitään estettä. Ensi-iltansa elokuva sai kuuden kopion voimin huhtikuussa 1960. Kopioista kolme oli sijoitettu Helsinkiin missä elokuvan saama yleisömenestys olikin erityisen hyvä, selvästi vuoden keskitasoa parempi. Vaikka elokuvan "siviilimenestys" oli erinomainen ja vastaanotto myönteinen, ei sen katsottu sellaisenaan täysin soveltuvan" Puolustusvoimain käyttöön. Sen lisäksi, että elokuvan pituus asetti rajoituksensa oppituntikäytölle, oltiin myös sitä mieltä, että Taistelujen tien selostusteksti ja toimitustapa eivät mm. täysin tehneet oikeutta eri järjestöjen sotienaikaiselle vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Niinpä välittömästi käynnistettiin, yhteistyössä Suomi-Filmin kanssa uusi elokuvaprojekti, jonka toteutumisen mahdollisti Maanpuolustuksen Tuki ry:n huomattava rahallinen tuki ja asiantuntija-apu. Rahoittajan asiantuntijoiden lisäksi elokuvan valmistamiseen osallistuivat Suomi-Filmin puolelta lyhytelokuvaohjaaja Olavi Puusaari ja elokuvaaja Eino Heino sekä Puolustusvoimain työntekijänä yliluutnantti Kullervo Kari. Rungoltaan valmistuva uusi elokuva noudatti Taistelujen tiessä käytettyjä perusratkaisuja. Useat kuvasarjat olivat jopa täysin identtisiä. Erot ilmenivät lähinnä selostustekstissä. Näin taisteli sinun isäsi valmistui esityskuntoon kesäkuussa 1961 ja oli 56 minuutin mittainen. Ensimmäisessä tarkastuksessaan Valtion elokuvatarkastamo kielsi elokuvan esittämisen, mutta salli sen uusintatarkastuksessa kuukautta myöhemmin vähäisten korjausten jälkeen "maanpuolustuksen tehostamista palvelevien järjestöjen ja laitosten omissa tilaisuuksissa". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
Tiedot perustuvat Teoston merkintöihin 1. Herää Suomi! Säv. Emil Genetz, san. Arvid Genetz Mieskuoro (off), 3' 37". 2. Marssilaulu / Sillanpään marssilaulu Säv. Aimo Mustonen, san. F. E. Sillanpää Mieskuoro ja orkesteri (off), 0' 37". 3. Hakakomppanian marssi Säv. ja san. trad., sov. Martti Turunen Mieskuoro ja orkesteri (off), 0' 39". 4. Suomen laulu Säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Quanten Sekakuoro (off), 0' 15". 5. Nuijamiesten marssi Säv. Toivo Kuula, san. V.A. Koskenniemi Orkesteri (off), 0' 30". 6. Viides sinfonia Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 55". 7. Toinen sinfonia Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), neljään kertaan, yht. 7' 33". 8. Virsi 459 ("Oi Herra, siunaa päämies maamme - -") Säv. Dimitri Bortnjanski, san. Alfred Brynolf Roos, Esa Santakari ja virsikirjakomitea, sov. Martti Parantainen Orkesteri (off), 0' 11". 9. Kainuun kuvia Säv. Sulho Ranta Orkesteri (off), neljään kertaan, yht. 4' 09". 10. Lippulaulu Säv. Yrjö Kilpinen, san. V.A. Koskenniemi Orkesteri (off), 0' 22". 11. Macbeth Säv. Erkki Aaltonen Orkesteri (off), 2' 54". 12. Karelia-sarja Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), 1' 20". 13. Korsholma Säv. Armas Järnefelt Orkesteri (off), 0' 22". 14. Stern von Rio / Rion tähti Säv. Willy Engel-Berger, san. Kurt Feltz, suom. Kerttu Mustonen, sov. Frank Fox Maire Ojonen, laulu, sekä orkesteri (off), 0' 13". 15. Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress, sov. Robert Kajanus Orkesteri (off), 0' 18". 16. Soldatgossen / Sotilaspoika Säv. Fredrik Pacius Orkesteri (off), 0' 28". 17. Joulun kellot Säv. Armas Maasalo Orkesteri (off), 0' 52". 18. Suomalainen rapsodia Säv. Eino Linnala Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 2' 45". 19. Säkkijärven polkka Säv. trad. Harmonikka (off), 0' 15". 20. Musiikkia näytelmään Myrsky Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), 0' 13". 21. Ali-Baba / Eldankajärven jää Säv. Fred Markush, san. Erkki Tiesmaa Tunnistamaton mieslaulaja, harmonikkasäestys (off), 0' 13". 22. Edelweiss / Orvokki Säv. ja san. Herms Niel, suom. san. Palle (= R.W. Palmroth) Mieskuoro ja orkesteri (off), 0' 30". 23. Kuudes sinfonia Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), 3' 00". 24. Finlandia Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 0' 72". Huomautuksia: Elokuvassa on myös sikermä suomalaisten kansanlaulujen muunnelmia, sov. Väinö Hannikainen (off), 0' 44". Teoston merkintöjen mukaan elokuvaan sisältyy orkesteriesityksinä (off) myös seuraava de Wolfe-kustantamon musiikki: 1. "Dramatic the Matic" Säv. Ivor Slaney Kahteen kertaan, 1' 00". 2. "Civic Honours" Säv. H. M. Farrar 0' 30". 3. "Forlorn" Säv. R. Binge Kolmeen kertaan, yht. 1' 30". 4. "Momentum" Säv. Ivor Slaney 0' 30". 5. "Vice Probe" Säv. Ivor Slaney Neljään kertaan, yht. 2' 00". 6. "Intrigue" Säv. H. M. Farrar Kolmeen kertaan, 1' 30". 7. "Romp" Säv. Oliver Armstrong Kolmeen kertaan, yht. 1' 30". 8. "Mood Music" Säv. O. Turner Kolmeen kertaan, yht. 1' 30". 9. "Desperate Moment" Säv. Kenneth Essex Kahteen kertaan, yht. 1' 00". 10. "Jack Boot" Säv. Peter Francklyn 0' 30". 11 . "Prehistoric Man" Säv. Hugo de Groot Kolmeen kertaan, yht. 1' 30". 12. "Winged Fury" Säv. Oliver Armstrong Kahteen kertaan, yht. 1' 00". 13. "Dutch Rhapsody" Säv. Hugo de Groot 0' 30". 14. "Dramatic Motif" Säv. Ivor Slaney Kahteen kertaan, yht. 1' 00". 15. "Emergency Call" Säv. Jack Trombey 0' 30". 16. "Journey's End" Säv. Ivor Slaney 0' 30". 17. "Mechanical Movement" Säv. Hugh Granville 0' 30". 18. "Preludium Maestoso" Säv. Frank Spencer 0' 30". 19. "A Sailorman Ashore" Säv. Derek Laren 0' 30". 20. "Valley of Donegan" Säv. John Churston 0' 30". 21. "Court Splendor" Säv. P. Dennis 0' 30". 22. "No Man's Land" Säv. Dudley Matthew 0' 30". 23. "One Man Went to Mow" Säv. F. Spencer 0'30". 24. "Whirling Wasps" Säv. Oliver Armstrong 0'30". 25. "New Realm" Säv. Ivor Slaney 0' 30". 26. "Majestic Panorama" Säv. John Bath 0' 30". 27. "Mood Melody" Säv. C. Phillips Kahteen kertaan, yht. 1' 00". 28. "Golliwog's Serenade" Säv. Frank Spencer Kolmeen kertaan, yht. 1' 30". 29. "Hobgoblin" Säv. H. M. Farrar 0' 30". 30. "Despair Säv. B. Holmes 0' 30". 31. "Progress" Säv. Kenneth Essex 0' 30". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi ruotsi |