Elämän vonkamies
Stockflottarliv (ruotsinkielinen nimi)
Life's Hardy Men (englanninkielinen nimi)
Juuret Iijoen törmässä (työnimi)
Vonkamies (käsittelynimi)
Finna-arvio
Elämän vonkamies
Mikko Niskasen ohjaama kansankuvaus Elämän vonkamies (1986) perustuu kirjailija Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Nuoren Kalle-pojan (Teuvo Remes, Tapio Remes) kehityskertomuksen tapahtumat sijoittuvat 1920–30-luvun Koillismaalle, Herkko-isän (Martti Kainulainen) ja Riitu-äidin (Pirjo Leppänen) Iijoen törmälle rakentamaan kotitaloon ja tukkityömaille, missä Herkko ja myöhemmin myös Kalle isänsä sairastuttua työskentelee.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Ihmisiä seuroissa: Eemeli Huttu, Paavo Häme, Alli Jokisalo, Nikolai Jokisalo, Irma Juntunen, Pentti Juntunen, Niilo Kaleton, Eeva Kela, Erkki Kela, Oiva Kela, Irma Kemppainen, Kalevi Kemppainen, Vappu Kemppainen, Erja Keränen, Harri Keränen, Kaisa Keränen, Sanna Koret, Anna-Maija Lammela, Eila Laukko, Tyyne Luukkonen, Veikko Luukkonen, Paula Nieminen, Helli Polo, Viljo Polo, Esko Riihiaho, Toivo Räisänen, Eero Schroderus, Sanni Schroderus, Irma Tauriainen, Artturi Tolonen, Paavo Tolonen, Tellervo Tolonen, Rauha Väisänen, Väinö Väisänen<br /><br />Hevosmiehiä savotassa: Topi Hakkarainen, Jussi Huttunen, Viljo Juntunen, Matti Kortelainen, Väinö Kumpulainen, Pauli Niskanen, Timo Niskanen, Erkki Pasanen, Heikki Riihijärvi<br /><br />Miehiä savotassa: Jussi Eskelinen, Aulis Oikarinen, Heikki Loppukaarre<br /><br />Naapurin naisia: Arja Kauppi, Maija Makkonen, Susanna Mikkonen<br /><br />Miehiä savotassa: Jorma Eskelinen, Lauri Eskelinen, Mauri Mulari, Veikko Sissonen, Matti Vornanen, Taisto Vornanen<br /><br />Miehiä uitoissa: Esko Buller, Juhani Hakalahti, Jaakko Huovinen, Veli Inget, Reino Järvenpää, Jari Järvinen, Ari Moilanen, Jarmo Moilanen, Petri Moilanen, Tarmo Moilanen, Veikko Moilanen, Antero Nissi, Kimmo Perälä, Antero Pitkänen, Erkki Päätalo, Janne Päätalo, Antero Saarijärvi, Veikko Tyni, Ismo Väisänen, Pauli Ylitalo<br /><br />Ihmisiä juhannustansseissa: Eeva Alapirtti, Irja Alapirtti, Seppo Alapirtti, Anja Hietala, Rauni Haapalahti, Aaro Horsma, Sirkka Jurmu, Arja Kauppi, Soile Kokkonen, Anne Kurtti, Mikael Kämäräinen, Eliisa Lohilahti, Mika Lämsä, Urpo Lämsä, Anja Meskus, Tiina Partanen, Jenni Pitkänen, Veikko Pitkänen, Reino Ronkainen, Pekka Savolainen, Eija Savelius, Sirpa Stenfors, Hannes Taivalkoski, Leena Vesterinen, Sari Vesterinen, Heikki Vilppala, Maiju Väisänen, Sari Väisänen, Taina Väisänen, Ulla Väisänen<br /><br />Vanhempia koulun kuusijuhlassa: Lauri Alaloukusa, Marja-Leena Tyni, Rauha Väisänen, Väinö Väisänen<br /><br />Koululaisia: Mikko Ahonen, Tanja Hakala, Juha Hassel, Esa Heikkinen, Antti Hietala, Anu Hietala, Harri Hietala, Janne Hietala, Kai Hokkanen, Harri Huttu, Tiina Jurmu, Lilja Jussila, Saara Jussila, Petteri Kauppinen, Kaija Keränen, Pekka Keränen, Satu Keränen, Antti Keskitalo, Henry Koivikko, Mika Koskela, Ari Koskikangas, Auno Latvalehto, Jaana Lehtoniemi, Jani Lehtoniemi, Hanna Lohilahti, Marjatta Lohilahti, Veli-Matti Lohilahti, Sami Luokkanen, Sauli Luokkanen, Satu Mikkonen, Mika Moilanen, Petteri Moilanen, Anne-Maarit Oikarinen, Jarkko Olkkola, Jarkko Paalanen, Marko Paananen, Joni Paldanius, Janne Partanen, Mika Pelkonen, Sakari Polojärvi, Samuli Polojärvi, Oskari Pulkkanen, Sakari Pulkkanen, Tanja Puolakanaho, Anu Riekki, Katja Riekki, Marja Riekki, Marko Räisänen, Pekka Rääpysjärvi, Pirjo Rääpysjärvi, Saku Salmivaara, Arto Schroderus, Katja Soronen, Antti Syrjälä, Sami Säkkinen, Riku Tyni, Kalevi Väisänen ,
Ihmisiä seuroissa: Eemeli Huttu, Paavo Häme, Alli Jokisalo, Nikolai Jokisalo, Irma Juntunen, Pentti Juntunen, Niilo Kaleton, Eeva Kela, Erkki Kela, Oiva Kela, Irma Kemppainen, Kalevi Kemppainen, Vappu Kemppainen, Erja Keränen, Harri Keränen, Kaisa Keränen, Sanna Koret, Anna-Maija Lammela, Eila Laukko, Tyyne Luukkonen, Veikko Luukkonen, Paula Nieminen, Helli Polo, Viljo Polo, Esko Riihiaho, Toivo Räisänen, Eero Schroderus, Sanni Schroderus, Irma Tauriainen, Artturi Tolonen, Paavo Tolonen, Tellervo Tolonen, Rauha Väisänen, Väinö Väisänen<br /><br />Hevosmiehiä savotassa: Topi Hakkarainen, Jussi Huttunen, Viljo Juntunen, Matti Kortelainen, Väinö Kumpulainen, Pauli Niskanen, Timo Niskanen, Erkki Pasanen, Heikki Riihijärvi<br /><br />Miehiä savotassa: Jussi Eskelinen, Aulis Oikarinen, Heikki Loppukaarre<br /><br />Naapurin naisia: Arja Kauppi, Maija Makkonen, Susanna Mikkonen<br /><br />Miehiä savotassa: Jorma Eskelinen, Lauri Eskelinen, Mauri Mulari, Veikko Sissonen, Matti Vornanen, Taisto Vornanen<br /><br />Miehiä uitoissa: Esko Buller, Juhani Hakalahti, Jaakko Huovinen, Veli Inget, Reino Järvenpää, Jari Järvinen, Ari Moilanen, Jarmo Moilanen, Petri Moilanen, Tarmo Moilanen, Veikko Moilanen, Antero Nissi, Kimmo Perälä, Antero Pitkänen, Erkki Päätalo, Janne Päätalo, Antero Saarijärvi, Veikko Tyni, Ismo Väisänen, Pauli Ylitalo<br /><br />Ihmisiä juhannustansseissa: Eeva Alapirtti, Irja Alapirtti, Seppo Alapirtti, Anja Hietala, Rauni Haapalahti, Aaro Horsma, Sirkka Jurmu, Arja Kauppi, Soile Kokkonen, Anne Kurtti, Mikael Kämäräinen, Eliisa Lohilahti, Mika Lämsä, Urpo Lämsä, Anja Meskus, Tiina Partanen, Jenni Pitkänen, Veikko Pitkänen, Reino Ronkainen, Pekka Savolainen, Eija Savelius, Sirpa Stenfors, Hannes Taivalkoski, Leena Vesterinen, Sari Vesterinen, Heikki Vilppala, Maiju Väisänen, Sari Väisänen, Taina Väisänen, Ulla Väisänen<br /><br />Vanhempia koulun kuusijuhlassa: Lauri Alaloukusa, Marja-Leena Tyni, Rauha Väisänen, Väinö Väisänen<br /><br />Koululaisia: Mikko Ahonen, Tanja Hakala, Juha Hassel, Esa Heikkinen, Antti Hietala, Anu Hietala, Harri Hietala, Janne Hietala, Kai Hokkanen, Harri Huttu, Tiina Jurmu, Lilja Jussila, Saara Jussila, Petteri Kauppinen, Kaija Keränen, Pekka Keränen, Satu Keränen, Antti Keskitalo, Henry Koivikko, Mika Koskela, Ari Koskikangas, Auno Latvalehto, Jaana Lehtoniemi, Jani Lehtoniemi, Hanna Lohilahti, Marjatta Lohilahti, Veli-Matti Lohilahti, Sami Luokkanen, Sauli Luokkanen, Satu Mikkonen, Mika Moilanen, Petteri Moilanen, Anne-Maarit Oikarinen, Jarkko Olkkola, Jarkko Paalanen, Marko Paananen, Joni Paldanius, Janne Partanen, Mika Pelkonen, Sakari Polojärvi, Samuli Polojärvi, Oskari Pulkkanen, Sakari Pulkkanen, Tanja Puolakanaho, Anu Riekki, Katja Riekki, Marja Riekki, Marko Räisänen, Pekka Rääpysjärvi, Pirjo Rääpysjärvi, Saku Salmivaara, Arto Schroderus, Katja Soronen, Antti Syrjälä, Sami Säkkinen, Riku Tyni, Kalevi VäisänenHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
20.5.-22.12.1985, 3.2.-22.6.1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Elämän vonkamies jakoi kriitikkokuntaa kahtia. Monet moittivat Pertti Lumirakeen (Suomen Sosialidemokraatti 6.11.1986) tavoin elokuvan rakennetta: "Elämän vonkamies etenee nytkähdellen kohtauksesta toiseen eri miljöiden ja eri vuodenaikojen melkoisen uuvuttavana ja tasapaksuna kokoelmana. Minkäänlaista jatkumoa ei tunnu syntyvän; vuodenaikojen kierto ja niiden luonteva lomittuminen toisiinsa jää tavoittamatta. Syntyy tunne kuin jokainen kohtaus olisi kirjoitettu huonon teatterinomaisesti erikseen ja liitetty toinen toisensa perään ilman syvää kokonaisuuden tajua." Staffan v. Martens (Hufvudstadsbladet 1.11.1986) ironisoi: "Helheten i Niskanens film är: Livet. Ämnet är: Livet. Kompositionen: Åren går. En trygg grund att bygga på. Speciellt om man som skildringsmetod använder den realistiska, halvdokumentära." Kari Kellokumpukin (Lapin Kansa 4.11.1986) myönsi, että "asiat olisi voinut kertoa hallitummin ja jäsentyneemmin", mutta katsoi silti, että "Elämän vonkamies pystyy välittämään vahvojakin, riipaisevia ja humoristisia välähdyksiä elämästä muutamia vuosikymmeniä sitten; kuvia siitä elämästä mihin meidän monen juuret juontavat. Kyllä Niskanen tätä elämää ymmärtää [- -]." Näyttelijöistä erityistä huomiota sai Pirjo Leppänen. "Jos on perheen isäkuva rehellisen järkyttävä, niin äitikuvassa on suomalaisen naiskysymyksen uutetta, rehevänä ja armottomana ja ihailtavana", kirjoitti Erkki Savolainen (Savon Sanomat 1.11.1986). "[- -] Niskanen on ohjannut Riitun sydämeenkäyvän hienosti. Pirjo Leppänen luo elävän muistomerkin sänkyyn, kehtoon, tupaan ja navettaan kahlitulle mökin akalle." Elämän vonkamies sai puolustajia myös kolumneissa ja yleisönosastoissa. "Nykypäivän kaupunkilaisen voi olla ehkä vaikea elokuvasta kaikkea nähdä ja tajuta", arveli ylimetsänhoitaja Reino Viranko Helsingin Sanomien (9.11.1986) yleisönosastossa. "Kriitikkojen näkemystä en silti ymmärrä. Elämän vonkamies oli elokuvana hyvä, todellinen ja elävä. Elämän ja työn kuvaus oli aitoa, purouittokohtaus aivan erinomainen. Niissä oli päästy hyvin lähelle todellisuutta niin ihmisten kuin työnteonkin osalta. On hyvä, että nämä asiat saatiin filmille tallennettua niin kauan kuin on vielä ihmisiä, jotka ne tietävät ja muistavat." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Edvin Laine oli 1970-luvulla ohjannut hyvin menestyneet elokuvat Viimeinen savotta (1977) ja Ruskan jälkeen (1979) "painosten kuninkaan" Kalle Päätalon 1960-luvun romaanien pohjalta. 1970-luvun alussa Päätalo oli aloittanut laajan omaelämäkerrallisen romaanisarjan, ns. Iijoki-sarjan, jonka kolmesta ensimmäisestä romaanista syntyi Elämän vonkamies Mikko Niskasen ohjaamana. Elokuvan nimi oli Niskasen keksintöä: "vonkamies" on uittoon kuuluva käsite, joka tarkoittaa tukkien vonkaajaa, niiden oikeaan suuntaan kääntäjää. Sana sai lisämainetta, kun Juhani Suomi lainasi sen Kekkos-elämäkertansa erään osan nimeksi. Ajatuksen Iijoki-sarjan elokuvasovituksesta esitti Panu Rajala, Mainos-TV:n tuolloinen teatteripäällikkö, joka ensin kaavaili aiheesta pitkää "ikuissarjaa" amerikkalaisten mallien (Dallas, Dynastia) mukaan. Lopulta päädyttiin 8-osaiseen tv-sarjaan ja kokoillan elokuvaan MTV:n, Kinoston ja Niskasen National-Filmin yhteistuotantona. Edvin Laineella oli ennakkovaraus kaikkien Päätalon kirjojen filmausoikeuksiin, mutta hän luopui niistä Niskasen varmistuttua ohjaajaksi. Myös Päätalo hyväksyi Niskasen, sillä molemmilla oli samantapainen tausta ja elämänkaari: köyhästä maalaisympäristöstä juhlituksi taiteilijaksi. Päätalon toivomuksesta käsikirjoittajaksi kiinnitettiin Kainuun Sanomien kulttuuritoimittaja Eero Marttinen, joka oli ystävystynyt sekä Päätalon että Niskasen kanssa ja tukenut molempien uraa. Muista käsikirjoittajista Kalervo Lehto oli Niskasen salanimi, Maija-Leena Ervasti toimi Oulun läänintaiteilijana Kuusamossa. Paula Virras oli Päätalo-tutkija, jonka Niskanen oli kiinnittänyt apulaisekseen: hän viimeisteli käsikirjoituksen sekä työskenteli elokuvan dramaturgina ja apulaisohjaajana joulukuuhun 1985, jolloin hän kuoli kesken kuvausten auto-onnettomuudessa. Elämän vonkamies kuvattiin useassa jaksossa toukokuun 1985 ja kesäkuun 1986 välillä, valtaosin Päätalon lapsuudenmaisemissa Taivalkoskella. Keskeisistä näyttelijöistä Pirjo Leppänen löytyi Rovaniemen kaupunginteatterista ja Martti Kainulainen Lahden kaupunginteatterista - Niskanen harkitsi pitkään näyttelevänsä itse Kallen isän Herkon roolin, kuten Päätalo oli toivonut, mutta päätyi lopulta 30 vuoden takaiseen kollegaansa "ainoana mahdollisena Herkkona". Nuoren Kallen rooliin Niskanen koekuvasi satoja poikia Kainuun ja Koillismaan suunnalla, kunnes löysi Teuvo ja Tapio Remeksen aivan kuvauspaikan naapurista Taivalkoskelta, vain muutamia päiviä ennen kuvausten alkua. Satusedän rooliin Niskanen kaavaili Ola Johanssonia. Elokuvan alkuteksteissä esiintyy myös näyttelijöitä, joiden osasuoritukset sisältyvät ainoastaan tv-versioon. Niin ikään kertojan (Veikko Honkanen) osuus jätettiin elokuvaversiosta pois. Elämän vonkamies keräsi teatterikierroksellaan yli 160 000 katsojaa, vuoden kolmanneksi eniten Spede-tuotantojen Uuno Turhapuro muuttaa maalle ja Pikkupojat jälkeen, ja tv-sarjana se sai keskimäärin puolentoista miljoonan yleisön talvella 1988-89. Jo ennen elokuvan ensi-iltaa tehtiin päätös jatkaa Päätalon parissa, mikä toteutui Iijoki-sarjan seuraavien romaanien elokuvasovituksessa Nuoruuteni savotat (1988), niin ikään Mikko Niskasen ohjauksena. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia Säv. Jani Uhlenius Studio-orkesteri (off), yht. 4' 30". Levytys: Elämän vonkamies; Jani Uhlenius orkestereineen; Dominant DOS-5, 1986. 2. Valssiteema / "Kevät Koillismaassa" (Teosto-merkintä) Säv. Jani Uhlenius Studio-orkesteri (off), yht. 10' 35". Levytys: Elämän vonkamies; Jani Uhlenius orkestereineen; Dominant DOS-5, 1986. Elämän vonkamies -valssi -nimisenä Bluebird BLUECD 1050, 1996. 3. Virsi 301 (myös vuoden 1938 virsikirjassa; "Kirkasta oi Kristus meille - -") Säv. Frans Petter Krank, san. Gustaf Skinnari ja Väinö Havas (1938) Es. "seurakansa", laulu (100 %), 0' 50". 4. Täällä usein korpimaata kulkeissain kokoelmasta Siionin laulut ja virret (1918) Säv. toisinto kansansävelmästä Humalajoen sillalla, san. Heikki Mielonen Es. "seurakansa", laulu (100 %), 1' 00". 5. Inarinjärvi Säv. Evert Suonio, sov. Onni ja Aaro Väisänen Es. Onni Väisänen ja Aaro Väisänen, hanuri (100 %), 1' 10". 6. Asfalttikukka Säv. Johnny Loke, sov. Onni ja Aaro Väisänen Es. Onni Väisänen ja Aaro Väisänen, hanuri (100 %), 0' 15". Huomautuksia: Musiikkinumeroa 1 kuullaan mm. alkutekstien aikana. Jani Uhleniuksen säveltämä taustamusiikki (off) jakautuu seuraavasti: "Hulluusteemat" (1' 08"), "Urkukoraali seuroissa" (1' 32"), "Linja-autossa polkan tahdissa" (0' 49"), "Iloista kulkua" (0' 33"), "Tukkipoika ponttoolla" (0' 30"), "Keljuilemaan, keljuilemaan..." (0' 16"), "Keljuilemaan... Lahtelaan" (0' 42") ja "Pula - Lapua -teema" (0' 18"). Matti Tuominen laulahtaa kansansävelmiä Levanterin laulu (0' 35"), Pappa se illalla kotia tuli (0' 10") ja Kalinka (0' 15"). Lapset laulavat koulussa Virttä 21 ("Enkeli taivaan lausui näin - -"), 0' 30", kaikki 100%. Musiikkinumero 3 on alunperin julkaistu nimellä Kirkastukoon aamunkoitto kokoelmassa Siionin laulut ja virret, 1918. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Oy Veho Ab, Oy Ford Ab, Kuhmoisten kunta, Taivalkosken kunta, Sonkajärven kunta, Ii-joen Uittoyhdistys, Rauma-Repola Oy, Kuusamon näyttämö, Taivalkosken kuohu, Pudasjärven näyttämö, Hevosmuseo Ameriikka |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||||
suomi |