Näkymätön Elina
Elina - Som om jag inte fanns (ruotsinkielinen nimi)
Elina (englanninkielinen nimi)
Elina: As If I Wasn't There (englanninkielinen nimi)
Elina (ranskankielinen nimi)
Som om jag inte fanns (työnimi)
As If I Didn't Exist (työnimi)
Niin kuin minua ei olisikaan (työnimi)
Finna-arvio
Näkymätön Elina
Klaus Härön ohjaama ja Kjell Sundstedtin käsikirjoittama Elina - Som om jag inte fanns / Näkymätön Elina (2003) perustuu Kerstin Johansson i Backen romaaniin. Suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä valmistunut draamaelokuva kertoo kymmenvuotiaasta Elinasta (Natalie Minnevik), joka ei tahdo hyväksyä isänsä kuolemaa. Koulussa hän ajautuu ristiriitaan autoritaarisen opettajattaren (Bibi Andersson) kanssa, joka alkaa kohdella tyttöä kuin tätä ei olisi olemassa. Elina kokee jääneensä surussaan ja kiistassaan yksin, kunnes äidin (Marjaana Maijala) rakkaus ja opettajattaren sovinnonteko avaavat tien elämässä eteenpäin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Muusikot: muusikkoja Helsingin kaupunginorkesterista
Muusikot: muusikkoja Helsingin kaupunginorkesteristaHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
27.8.-12.10.2001 (35 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Klaus Härön pitkä esikoiselokuva osoittautui ennakkomaineensa veroiseksi. "Elina – som om jag inte fanns är en film som passar både för vuxna och barn – en alldeles utmärkt familjefilm", kiitti Klas Fransberg (Vasabladet 17.4.2003). "Att filmen vann Kristallbjörnen under årets Berlinfestival är inte förvånande. Det är en helgjuten och mogen film, ett starkt drama kombinerat med ett lika starkt budskap och allt filmat är i den vackra nordliga naturen. Tankarna går till stora dramafilmer med barn i centrum såsom Pelle Erövraren och Glasblåsarnas barn." Tunnustusta antoi myös Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 7.3.2003). "Härön elokuva on hallittu ja tasapainoinen työ: samalla kertaa kaunis ja ankara; koskettava, mutta sentimentaalisuuden karikot välttävä. Bibi Andersson näyttelee autoritaarista, mutta sittenkin inhimillistä opettajaa väkevästi ja ensikertalainen Natalie Minnevik esittää Elinaa hämmästyttävän herkästi ja sisäistyneesti." "Näkymätön Elina on vanhanaikainen lastenelokuva, jossa lapset ovat kilttejä ja köyhät kuuliaisia. Nykyajan koululaisten näkökulmasta sen luulisi olevan kivikautista puuhaa, mutta niin vain lapset Berliinin elokuvajuhlilla valitsivat Elinan parhaaksi elokuvaksi", totesi Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 10/2003), jonka mielestä Härö "on rakentanut draaman perinteisen tyttökirjan helposti tunnistettavien, äärimmäisten konfliktien varaan. [- -] Tarina on rakennettu viisaasti. Se ei pääty Elinan ja opettajan, Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen, otteluun, vaan äidin ja tyttären siteen vankistumiseen. Se kaikki – Elinan todellinen kasvu – tapahtuu ulkona luonnossa. Juuri tämä aines tekee Härön elokuvasta kauniin ja viisaan." Olli Kangassalon (Iltalehti 7.3.2003) suuria odotuksia palkittu elokuva ei aivan lunastanut. "Komeasti kuvatun elokuvan tarina jää ohueksi ja valjuksi, koska oppilaan ja opettajan välinen konflikti ratkeaa kovin vaivattomasti. Yksi tai kaksi käännettä lisää ja rohkeampi sukellus pahuuteen olisi tehnyt tarinan ratkaisevasti vakuuttavammaksi." "Barnfilmen är ingen lätt genre", muistutti Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 7.3.2003). "Förvisso kan man hävda att interpretationen hamnar i skuggan av illustrationen och att filmen, i synnerhet mot slutet, offrar den psykologiska subtiliteten på tesernas och tankeinnehållets altare. Men ändå finns det spelrum för både verkligheten och fantasin i Härös sympatiska lilla berättelse om ett barns utanförskap och sökande efter en egen identitet." "Härö regisserar sina barn med mjuk hand", luonnehti Klas Fransberg ohjaajan otetta. "Rörelser och uttryck är viktigare än att replikerna sitter. De vuxna rollfigurerna är lite stelare, till och med Ingmar Bergmans primadonna Bibi Andersson. Fotografen Jarkko T. Laine lyckas på ett fantastiskt sätt återspegla dramats känslor med fantastiska naturbilder. Tuomas Kantelinens mäktiga musik är ibland nästan för mycket, på gränsen till patetiskt." Kaksikielisen elokuvan jälkiäänitysratkaisut kummeksuttivat mm. Taneli Topeliusta (Turun Sanomat 8.3.2003). "Elokuvan suomalaisteattereissa pyörivässä versiossa osa alkujaan ruotsiksi puhutuista repliikeistä on jälkiäänitetty suomeksi, mikä monin paikoin rikkoo ikävästi tarinan tunnelman. Tekstitys esityskopiossa on vain suomeksi. Molemmat tuntuvat omituisilta ratkaisuilta kielikiistoihin keskittyvässä elokuvassa." Myös Helena Yläsen mielestä "äidin ja Elinan ratkaiseva yhteinen kohtaus menee aivan piloille huonon äänileikkauksen vuoksi; eli huulisynkasta ei ole tietoakaan." |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Elokuvaohjaaja Klaus Härö (s. 1971) valmistui vuonna 1999 taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osaston ohjauksen ja käsikirjoittamisen linjalta. Hänen ohjaamiinsa elokuviin kuuluivat mm. dokumenttielokuvat Ofödda poeters sällskap (1995), Två kärlekar (1998), Hem över havet (1999) ja Gator av guld (2000) sekä Taideteollisen korkeakoulun lopputyö, kansainvälisiä palkintoja saanut elokuva Nattflykt / Yölento (1999) ja FST:lle tehty Tre önskningar / Kolme toivetta (2001), joka kertoi syöpää sairastavista lapsista. Härön muita lyhytelokuvia olivat mm. Johannes 10-11 v. (1993), Jagande efter vind (1995), Maraton (1997) ja Sommartider (1999). Hän on ohjannut myös joukon mainoksia. Porvoolainen leffafriikki, kaksikielisestä perheestä lähtöisin oleva Klaus Härö oli kasvanut perinteikkäiden ruotsalaisten Astrid Lindgren –filmatisointien ja tanskalaisten lastenelokuvien parissa. Suuren vaikutuksen häneen teki nuoruudessa Bille Augustin elokuva Pelle Erobreren / Pelle valloittaja (1988). Ensimmäisen pitkän elokuvansa aiheen Härö sai vaimonsa kehotettua häntä lukemaan ruotsalaisen Kerstin Johansson i Backen (1919-2008) romaanin Som om jag inte fanns (1978). Teos ilmestyi suomennettuna Otavan julkaisemana vuonna 2002. Suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona valmistunut elokuva Elina Som om jag inte fanns / Näkymätön Elina (2003) sijoittuu pohjoisruotsalaiseen kylään Tornionjokilaakson länsipuolelle Norrlandiin vuoteen 1952. Päähenkilö, tuberkuloosista toipuva 10-vuotias Elina on menettänyt samaan tautiin sairastuneen isänsä vuotta aiemmin ja yrittää sopeutua koululaisen elämään tukholmalaisen, suomen kielen käyttöä koulussa vastustavan opettajattaren Tora Holmin komennossa. Lehdistötiedotteen mukaan elokuvan "pääkonflikti on Elinan ja opettajatar Tora Holmin välille kehittyvä 'asemasota', jossa kumpikaan ei voi antaa periksi. Tora ei saa Elinaa tottelemaan ja alkaa siksi käyttäytyä kuin Elina olisi ilmaa hänelle. Tästä elokuvan nimi." Lehdistötiedotteen ohjaajan sanassaan Härö tiivistää elokuvan juonta: "Näkymätön Elina kertoo siitä, millaista on elää kun ei saa huomiota osakseen. Elina ja Tora eivät kumpikaan voi antaa periksi tinkimättä samalla omasta ylpeydestään. Pieni mielipideilmaus kasvaa riidaksi joka kärjistyy hengenvaaralliseksi yhteenotoksi, johon joutuvat mukaan kaikki koulun oppilaat ja kylän asukkaat." Elokuva kuvaa myös lapsen tapaa käsitellä läheisen ihmisen kuolemaa. Pääosan esittäjää etsittiin pitkään Ruotsista ja Suomesta, rooliin koekuvattiin 3000 tyttöä. Elinaksi valitulla, Tukholman Skogåsista kotoisin olevalla Natalie Minnevikillä on suomalaiset juuret ja myös roolin edellyttämä välttävä suomen kielen taito. Opettajatar Tora Holmiksi saatiin Ingmar Bergmanin elokuvista muistettu Bibi Andersson. Elokuva Elina Som om jag inte fanns / Näkymätön Elina (2003) kuvattiin kuvausraporttien ja kuvaaja Jarkko T. Laineen sähköpostikirjeen 4.3.2024 mukaan Ruotsin Norrbottenin Jokkmokkin, Arvidsjaurin ja Bodenin kunnissa syksyllä 2001. Kuvauspäiviä oli yhteensä 35. Elokuva kuvattiin super16mm:n filmimateriaalille, kamerana oli Aaton XTR. Kerstin Johansson i Backen alkuperäisromaanin suomennoksesta tehtiin vuonna 2003 pokkaripainos Otavan Seven-sarjassa. Kirjan kansikuva otettiin elokuvasta. Elokuva ei päässyt Suomessa Jussi-ehdokkaaksi, koska valintaraati laski elokuvan ns. talenttipisteytyksessä ruotsalaiseksi. Ruotsin elokuvainstituutin Guldbagge-palkintojen jaossa elokuva oli sen sijaan ehdolla parhaaksi elokuvaksi. Klaus Härö sai Guldbagge-gaalassa Ingmar Bergman –palkinnon ja Bibi Andersson palkittiin parhaasta naissivuosasta. Elokuva osallistui myös Oscar-kilpailuun Suomen ehdokkaana Paras vieraskielinen elokuva –sarjassa. Elokuva sai lukuisia palkintoja ympäri maailmaa. Se voitti mm. Berliinin lasten- ja nuorten elokuvafestivaalien lastenraadin pääpalkinnon Kristallikarhun sekä aikuisten juryn erikoispalkinnon ja sai parhaan elokuvan palkinnon Montevideon festivaalilla. Natalie Minnevik palkittiin parhaana naisnäyttelijänä Venäjällä ja Ukrainassa parhaana lapsinäyttelijänä. Klaus Härön seuraava elokuva käsitteli elokuvien statisteja eli ihmisiä, jotka ovat kuvauksissa ilman palkkaa pitkiä päivänä ja näyttäytyvät usein harmaana ihmismassana. Härön tunnin mittaisessa elokuvassa Statisti (2003) roolit kääntyvät päälaelleen; pääosassa on statisti Christoffer Slotte, joka pääsee kertomaan ajatuksiaan elokuvan teosta ja elämästä. Elokuvan julkaisun aikaan Härö suunnitteli myös filmatisointia Heikki Hietamiehen vuonna 1992 ilmestyneestä romaanista Äideistä parhain. Se valmistui vuonna 2005. - Teksti: Juha Seitajärvi (2011) ja (2024) / Suomen kansallisfilmografia. |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Eva Härö, Sara Heldt, Laura Joutsi, Ulrika Bengts, Timo Halonen, Harald Hamrell, Roosa Toivonen, Mona Mörtlund, Susanna Laaksonen, Rickhard Gabrielsson, Inez och Karlaxel Nilsson, Anita Jakobsson med elever, Leif Persson / Kronogård Vildmark, Hägnans friluftsmuseum, Klockargården i Tällberg, Jokkmokks kommun, Xentus biluthyrning, S 3 Kamratförening, Nora diversehandel, Åhrmans dykeri, Optiker Sjöberg, Robygge Ab, Ald Touch, Mygga, Kodak, FHA<br /><br />Västra skolan i Jokkmokk -koulun lapset ja kaikki muut mahtavat statistit<br /><br />Kaikki avuliaat henkilöt Snesuddenissa ja Haradsissa<br /><br />Lehmä Lillefjun, vasikka Rasmus |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|