Mosku - lajinsa viimeinen
Mosku - den siste av sitt slag (ruotsinkielinen nimi)
Mosku - den siste i sitt slag (ruotsinkielinen nimi)
Mosku - The Last of His Kind (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Mosku - lajinsa viimeinen
Tapio Suomisen ohjaama ja Olli Soinion kanssa käsikirjoittama Mosku – lajinsa viimeinen (2003) kertoo kovaotteisen eränkävijän ja porokeisarin Aleksi Hihnavaaran, Moskun (Kai Lehtinen), elämästä Itä-Lapissa 1900-luvun alussa, jolloin yhteiskunnalliset olot ja perinteisen elinkeinon harjoittaminen ovat murroksessa. Mosku on osallisena porokiistoissa ja -kahakoissa ja mukana myös Lapin rajavartioston komentajan Walleniuksen (Petter Sairanen) johtamassa rosvojahdissa Neuvosto-Venäjän puolella.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K7 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Joose Aikio, Merja Aikio, Reijo Aittola, Juha Ajo, Tuija Alanko, Anja-Riitta Autio, Sulo Atsinki, Maija-Liisa Haataja, Beatrice Haverinen, Fanny Haverinen, Marjut Haverinen, Vilho Heikkilä, Niilo Hirvasvuopio, Pertsa Huolman, Esko Huttu, Matti Iipponen, Mervi Jokiniemi, Pertti Juutinen, Joonas Kaaretkoski, Juhani Kaaretkoski, Jukka Kaaretkoski, Aimo Kakkinen, Pekka Kallinen, Reijo Kallunki, Hellevi Kangas, Tuomo Kangosjärvi, Markku Kanniainen, Ensio Karjalainen, Matti Karjalainen, Ritva Karvonen, Ari Kauttio, Heikki Kauttio, Veli Kauttio, Ilkka Karvonen, Pentti Kauppi, Arto Kela, Joonas Kilpivaara, Paavo Kitkiöjoki, Matti Kiuru, Mandi Klemetti, Tapio Kokko, Lauri Korhonen, Marja-Leena Laine, Veikko Laitila, Kari Lakela, Teija Lakela, Reino Lamminparras, Kyösti Latva-Kala, Kari Lehtola, Märta Lindholm, Matti Murtovaara, Pentti Murtovaara, Turo Murtovaara, Kalevi Mustonen, Kirsi Mäkitalo, Kristiina Naamanka, Ulla-Maija Norrback, Hannu Parkkisenniemi, Inga Pikkupirtti, Anette Pitkänen, Joonas Pitkänen, Juha Poutanen, Laura Puranen, Tuula Pätsi, Markus Pääkkö, Terho Pääkkö, Seppo Raatikainen, Juha Ruonaniemi, Teuvo Räisänen, Esko Saapunki, Veikko Saukoski, Harri Siikaluoma, Sami Siirtola, Eila Tenhunen, Vuokko Tervo, Urho Turunen, Kullervo Uuttu, Lauri Ukkola, Lilja Ukkola, Veikko Vanhanen, Jyrki Vendelin, Juha Virkkunen, Kauno Väisänen, Alpo Ylivaara ,
Joose Aikio, Merja Aikio, Reijo Aittola, Juha Ajo, Tuija Alanko, Anja-Riitta Autio, Sulo Atsinki, Maija-Liisa Haataja, Beatrice Haverinen, Fanny Haverinen, Marjut Haverinen, Vilho Heikkilä, Niilo Hirvasvuopio, Pertsa Huolman, Esko Huttu, Matti Iipponen, Mervi Jokiniemi, Pertti Juutinen, Joonas Kaaretkoski, Juhani Kaaretkoski, Jukka Kaaretkoski, Aimo Kakkinen, Pekka Kallinen, Reijo Kallunki, Hellevi Kangas, Tuomo Kangosjärvi, Markku Kanniainen, Ensio Karjalainen, Matti Karjalainen, Ritva Karvonen, Ari Kauttio, Heikki Kauttio, Veli Kauttio, Ilkka Karvonen, Pentti Kauppi, Arto Kela, Joonas Kilpivaara, Paavo Kitkiöjoki, Matti Kiuru, Mandi Klemetti, Tapio Kokko, Lauri Korhonen, Marja-Leena Laine, Veikko Laitila, Kari Lakela, Teija Lakela, Reino Lamminparras, Kyösti Latva-Kala, Kari Lehtola, Märta Lindholm, Matti Murtovaara, Pentti Murtovaara, Turo Murtovaara, Kalevi Mustonen, Kirsi Mäkitalo, Kristiina Naamanka, Ulla-Maija Norrback, Hannu Parkkisenniemi, Inga Pikkupirtti, Anette Pitkänen, Joonas Pitkänen, Juha Poutanen, Laura Puranen, Tuula Pätsi, Markus Pääkkö, Terho Pääkkö, Seppo Raatikainen, Juha Ruonaniemi, Teuvo Räisänen, Esko Saapunki, Veikko Saukoski, Harri Siikaluoma, Sami Siirtola, Eila Tenhunen, Vuokko Tervo, Urho Turunen, Kullervo Uuttu, Lauri Ukkola, Lilja Ukkola, Veikko Vanhanen, Jyrki Vendelin, Juha Virkkunen, Kauno Väisänen, Alpo YlivaaraHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Sodankylän puku- ja rekvisiittakurssi:<br />Opettajat: Sakari Korvanen (lavasteet ja rekvisiitta), Kaija Maunula (puvut)<br />Kurssilaiset: Mirva Honkonen, Liisa Karppinen, Heidi-Maria Köngäs, Kaarlo Moberg, Erkki Mäkinen, Arvo Määttä, Mauno Nätynki, Riitta Pääkkö, Pertti Salmela, Erkki Valvio, Paula Vilen, Rainer Wahlroos
Sodankylän puku- ja rekvisiittakurssi:<br />Opettajat: Sakari Korvanen (lavasteet ja rekvisiitta), Kaija Maunula (puvut)<br />Kurssilaiset: Mirva Honkonen, Liisa Karppinen, Heidi-Maria Köngäs, Kaarlo Moberg, Erkki Mäkinen, Arvo Määttä, Mauno Nätynki, Riitta Pääkkö, Pertti Salmela, Erkki Valvio, Paula Vilen, Rainer WahlroosHae aiheistaKokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
5. - 12.3., 15.5., 4. - 19.6., 20. - 31.8., 12. - 26.9.2002 (yhteensä 42 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Kuten kohdehenkilönsä, myös Tapio Suomisen elämäkertaelokuva jakoi mielipiteet. "Suominen tekee perinteistä, konstailematonta elokuvaa", kiitti Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 14.2.2003) veteraaniohjaajaa. "Hän on hyvä ja jäntevä tarinankertoja, joka pääsee oikeuksiinsa Moskun tapaisessa jykevässä tarinassa. Elokuva etenee dynaamisesti, eikä sen kesto – 2 tuntia ja 15 minuuttia – tunnu lainkaan pitkältä. [- -] Mosku on katsomisen arvoinen ja varsinkin Lapin eksotiikkaan vihkiytyneille todellinen makupala. Monivaiheinen tarina ja Moskun värikäs elämänkaari takaavat antoisan elokuvaillan. Mosku on hyvää jatkoa kotimaisen elokuvan menestysboomille." Näkemästään piti myös Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 14.2.2003), jolle Mosku oli "komeimpia Suomessa tehtyjä epookkielokuvia ja erämaakuvauksia. Sen kuvat ovat jylhän kauniita, mutta eivät sievisteleviä ja soljuvat eteenpäin tunturipuron luontevuudella. Kai Lehtinen on kuin luotu vähäpuheisen, pelottoman ja jääräpäisen Moskun rooliin ja yltää siinä uransa kenties vahvimpaan suoritukseen." Olli Kangassalolle (Iltalehti 14.2.2003) sen sijaan Moskusta "on syntynyt näköispatsaselokuva, jota on kuorrutettu länkkärimäisillä sankariteoilla ja idealisoinnilla. Mosku -elokuva pitää tiukasti Moskun puolta jopa mustavalkoisuuteen asti, kun ottaa huomioon miehen hyvin kiistanalaisen maineen. [- -] Moskun tarinasta on tullut pitkä eräretki, jossa on hetkellisiä jännityksen ja dramatiikan tihentymiä, mutta kokonaisuus ei johda minnekään. Elokuva onnistuu kuvaamaan aikaa ja tapoja, mutta siinä ei tunnu olevan mitään keskeistä teemaa – ellei sellaisena pidä hyveellisen sankarin sortumista kateellisen juonitteluun." Kangassalon mielestä myös roolit oli kirjoitettu ohuesti. "Kai Lehtinen tekee jämerän roolin villipetoa muistuttavana Moskuna, mutta hahmo on pahvisen yksiulotteinen. Moskun vastustajat näyttävät Mustanaamion karikatyyripahiksilta, varsinkin kolttasaamelaiset." Itse Lappi lumosi monet. "Lappia ja sen luontoa ei koskaan ole kuvattu näin komeasti, siitä kiitos kuvaaja Robert Nordströmille", lähetti terveisensä Olli-Matti Oinonen. "Sellaisenaan Mosku on ulkomailla jo komea matkailumainos. Kuvaus ei kuitenkaan ole komeaa itsetarkoituksellisesti vaan se vertautuu tarinaan ja sen päähenkilöön. Se myös paikkaa näppärästi käsikirjoituksen muutamia aika ohuita jaksoja. Elokuva näyttää isolla kankaalla todella jylhältä." Antti Selkokarille (Aamulehti 14.2.2003) jylhyyttä oli liiaksi asti. "Moskussa kiinnittää huomiota jatkuva ideaalimaisemien käyttö. Elokuvan perusteella Lapissa ei muunlaisia kuin henkeäsalpaavan upeita maisemia olekaan. Hienoksi kuvaukseksi ei riitä kameran pulttaaminen tunturiin ja filmin polttaminen." Selkokari näki elokuvallisessa maisemoinnissa myös ideologisen tendenssin. "Kukapa muu kuin raavas Suomen uros näissä maisemissa tallustelee pyssy kourassa omaisuuttaan suojelemassa. Ideaalimies ideaalimaisemassa, niinpä niin. Nationalistisempia äänenpainoja ei kotimaisessa elokuvassa ole kuulunut vuosikausiin. Se kieltämättä hämmästyttää, sillä vielä 1980-luvulla ohjaaja Tapio Suomisen töissä oli selkeästi yhteiskunnallista otetta, mutta Moskussa maistuu takinkääntäjän tympeä tyyli. Vakavampi ongelma on, että ylipitkäksi venytetystä rosvojenkuritusretkestä ei oikein ole napakaksi elokuvaksi." "Voidaan tietysti kysyä, mihin tällaista jäyhän miehisyyden joutsenlaulua 2000-luvun Suomessa tarvitaan?", pohti myös Tarmo Poussu. "Mitä yhteiskunnallista tarvetta täyttää elokuva, jossa sankari ampuu varkaan surutta ja raiskaa naisen ottaakseen hänet sitten puolisokseen? Kaipaako urbaani kännykkämies takaisin erämaan helmaan: tuijottamaan pörssikurssien sijasta taivaanrantaa tunturien katveessa?" |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Tapio Suominen (1946-2023) muistetaan pitkän linjan elokuvan tekijänä. Hän on ohjannut pitkiä näytelmäelokuvia kuten Narrien illat (1971), Täältä tullaan, elämä! (1980), Syöksykierre (1981) ja Porttikielto taivaaseen (1990) sekä toiminut lukuisten tuotantojen tuottajana, käsikirjoittajana ja leikkaajana. Suomisen televisioelokuvia ovat esimerkiksi Toivo Pekkanen -filmatisointi Musta hurmio (1984) ja Yksinäinen paikka (1988). Hän on lisäksi ohjannut 40 jaksoa päivittäisdraamasarjaa Salatut elämät (1998-2000) sekä maaseudulle paluuseen liittyvän Kovaa maata –sarjan vuonna 1995. Suomisen viimeiseksi pitkäksi elokuvaksi jäänyt Mosku - lajinsa viimeinen (2003) kertoo koillislappilaisesta, Savukoskelta lähtöisin olevasta "Koilliskairan porokeisarista" ja hänen ystävyydestään Itä-Lapin rajavartioston komentajan Walleniuksen kanssa. Aleksi "Mosku" Hihnavaara (1882-1938) on kiistelty Lapin legenda. Tuottaja Asko Apajalahti oli lukenut Mosku-kirjasta tehdyn artikkelin vuonna 1992 ja oivalsi aiheen mahdollisuudet elokuvaksi. Olli Soinion ja Suomisen käsikirjoituksen lähteenä on käytetty Sakari Kännön kirjaa Mosku - kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938 (1992). Suominen oli mukana Moskun elokuvaprojektissa vuodesta 1996 otellen Suomen elokuvasäätiön kanssa rahoituksesta. Lapin Kansan 6.2.2003 haastattelussa Suominen määritteli elokuvaansa: "Minun elokuvani ei ole objektiivinen dokumentti eikä Moskun näköiskuva. En näe häntä idealistisesti enkä käsittele sankarina. Ajan hengelle olen uskollinen, en yksityiskohdille, joita elokuvassa on niputettu draaman vaatimusten mukaan." Kalevassa 6.3.2002 kerrottiin lisäksi, että elokuvan tekijöiden mukaan "Mosku ei ollut kirkasotsainen sankarihahmo, vaan erämaan ankarista elinehdoista voimansa ammentanut selviytyjä. Hänellä oli myös julma maineensa porovarkaiden jäljittäjänä ja rankaisijana. Mosku oli tietysti kiistelty hahmo aikanaan. Yritämme lähteä liikkeelle sen ajan hengestä. Silloin vallitsi korpilaki, jossa heikot eivät pärjänneet." Elokuva viritti uudelleen keskustelun kolttien kohtelusta ja Moskun ja Walleniuksen vuoden 1919 kostoretkestä kolttien maille. Moskun nimiosan esittäjä, samaan aikaan elokuvan Raid (2003) pääosaa tehnyt Kai Lehtinen valmistautui rooliinsa olemalla kaksi viikkoa poromiesten opissa; murretta hän tarkisteli paikallisten parissa. Lisäksi Lehtinen haastatteli Moskun sukulaisia. Hän odotteli kuvausten aikaan myös esikoisohjauksensa Umurin (2002) ensi-iltaa. Walleniukseksi valittiin Umurista tuttu kirjailija-dramaturgi Petter Sairanen, joka olikin esikuvansa näköinen. Anna-lehden 6/2003 mukaan "Moskun erikoisuus oli pienestä saakka hänen ilmiömäinen taitonsa kulkea erämaassa. Kerrotaan, että kukaan ei tuntenut Koillis-Lappia, Petsamoa ja Jäämerta yhtä hyvin kuin hän. Mosku oli tarkempi kuin kartat." Alun perin suunnitelmissa oli kuvata ainoastaan itäisessä ja koillisessa Lapissa, mutta Kaleva-lehden haastattelun 6.3.2002 mukaan ohjaaja Suominen ei kuitenkaan löytänyt enää tarpeeksi erämaisia metsiä järkevällä etäisyydellä teistä. Suominen kertoi Iltalehdessä 13.2.2003: "Halusin tehdä elokuvassa kunniaa sille upealle erämaaluonnolle, jota maassamme on enää vähän jäljellä. Näin vaivaa kuvauspaikkojen ja roolivalintojen kanssa, iso osa elokuvan poroisännistä onkin aitoja poromiehiä. Halusin, että jokainen ote ja murresana on aito. Olen kuitenkin pohjoisen ihmisten edessä vastuussa siitä, että elokuvassa ei ole etelän ihmisten hajua." Elokuvaa Mosku kuvattiin tuottaja Asko Apajalahden puhelinhaastattelujen 13.2.-15.3.2024 ja elokuvan tuotantomateriaalien mukaan maaliskuusta syyskuun loppuun 2002. Pääkuvausjaksoja oli kolme. Kuvauspäiviä oli yhteensä 42. Kuvauspaikkakuntina olivat Kuusamo, Pudasjärvi, Inari, Sodankylä, Salla, Taivalkoski, Pelkosenniemi, Savukoski ja Helsinki. Elokuvaa kuvattiin samanaikaisesti kahdella kameralla. Näin saatiin kaksi suuntaa. Kaksi kameraa oli tarpeen myös esimerkiksi koskenlaskuissa. Kamerakalustossa on ollut ainakin Aaton S16 -kamera. Luontokuvaaja Martti Rikkonen otti elokuvaa varten karhukuvia. Lavastajana mainittu Ahto Sumujärvi on Asko Apajalahden salanimi. Tuomas Kantelisen säveltämän musiikin esittäjäkokoonpanoa ei mainita elokuvan lopputeksteissä. Säveltäjän haastattelun 2.4.2024 mukaan musiikin soitti sisään Tuomas Kantelinen Ensemble. Moskun kutsuvierasensi-ilta oli Sodankylässä elokuvateatteri Lapinsuussa 5.2.2003. Katsojia Mosku sai elokuvateatterikierroksellaan 43 741. Moskua on esitetty televisiossa neliosaisena, laajennettuna televisiosarjana. DVD-julkaisun lisämateriaaleina ovat mm. traileri, pieni making of –kooste elokuvan kuvauksista sekä tuottaja Asko Apajalahden, käsikirjoittaja Olli Soinion, ohjaaja Tapio Suomisen, näyttelijöiden Kai Lehtisen ja Maria Järvenhelmen sekä kuvaaja Robert Nordströmin haastattelut. Suominen suunnitteli seuraavaksi elokuvakseen saamelaisaihetta, 1600-luvulle sijoittuvaa shamaanitarinaa, johon hän oli itse tehnyt käsikirjoituksen työnimellä "Samaanin henki". Suominen määritteli Kalevassa 12.6.2002: "Se tulee olemaan universaali balladi törmäyksistä, sen jälkeen kun valloittajat ovat kironneet shamaanin tehtävän." Elokuvaa ei kuitenkaan koskaan tehty. - Teksti: Juha Seitajärvi (2011) ja (2024) / Suomen kansallisfilmografia. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Kuusamon kaupunki, Sodankylän kunta, Moskunraito / Tapani Hietanen, Skanska Lappi Oy / Vesa Mattanen, Skanska Asfaltti Oy / Seppo Kemppainen<br /><br />Koillismaan kehittämiskeskus / Riikka Tuomivaara, Perinneyhdistys Mosku ry / Rauha Koski, Sattasniemen paliskunta, Kuusamon yhteismetsä, Käylän tukkilaiskisatoimikunta, Metsähallitus, Koillismaan osuuskauppa / Prisma, Kuusamo, Pölkky Oy, Heikki Vuento, Leena Peltola, Maaretta Vonlaufen<br /><br />Laura Kuivalainen, Marita Käkelä,Satu Lavonen, Mika Norberg, Tiina Saari, Miira Sipiläinen, Martti Soinisto<br /><br />Oulun työväennäyttämö, Kuusamon näyttämö, Ilkka Jukarainen / Kasi-palvelut, Ulla Kantola / Villa-Ulla, Sodankylän jääkäriprikaati, Havanna Aitta, Ressun ala-aste, Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistys ry, Tankavaaran kultamuseo<br /><br />Ossi Asikainen, Veli Autti, Osmo Haapalainen, Päivi Hanhela, Jyrki “Piippu-Jykä” Hiltunen, Keijo Hoffren, Helvi Hyytiä, Tapio Isola, Riikka Kemppainen, Sirpa Korhonen, Eino Korva, Tuomo Korvala, Harri Kuittinen, Anu Kulmala, Mikko Leinonen, Elli Leskelä, Lauri Lumme, Anja Mettiäinen, Olli ja Milja Mettiäinen, Veli-Matti Moilanen, Lauri Myllylä, Lauri Ojala, Sampo Parkkonen, Juhana Partanen, Esko ja Liisa Piipponen, Ritva Pulkkanen, Tauno Sillanpää, Pauli ja Mirja Sipiläinen, Jani Soininen, Olli Sulasalmi, Jarkko Säkkinen, Kaisa Särkelä, Miirja Tiittola, Liisa Tiittola-Ahola, Riitta Tiittola-Heman, Seppo Timonen, Urho Turunen, Olli ja Maija Törmänen, Arja Pyykkö, Mervi Veteläinen, Sirkka-Liisa ja Jorma Vilenius, Teuvo Vuokko, Merja Ylivepsä |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|