Lampaansyöjät
Fårätarna (ruotsinkielinen nimi)
The Sheep Eaters (englanninkielinen nimi)
Les Mangeurs de mouton (ranskankielinen käännösnimi)
Die Hammelesser (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Lampaansyöjät
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Maajussin lapsi: pikkuneiti Jantunen <br /><br />Arkistoaineisto / esiintyjät: Martti Pennanen (apulaiskaupunginjohtaja Edwin Salo elokuvassa <i>Kun taivas putoaa...</i>), Eeva-Maija Haukinen (lääkintävoimistelija Eila Tuomi elokuvassa <i>Kun taivas putoaa...</i>) ,
Maajussin lapsi: pikkuneiti Jantunen <br /><br />Arkistoaineisto / esiintyjät: Martti Pennanen (apulaiskaupunginjohtaja Edwin Salo elokuvassa <i>Kun taivas putoaa...</i>), Eeva-Maija Haukinen (lääkintävoimistelija Eila Tuomi elokuvassa <i>Kun taivas putoaa...</i>)Hae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
Maaliskuu - huhtikuu, 15. 6. - noin 31. 7., syyskuun alku 1972 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
"Elokuvallisena toteutuksena on Lampaansyöjät vain nopeasti kuluvaa kertakäyttöelokuvaa", määritteli Erkka Lehtola (Aamulehti 19.11.1972). "Aiheesta ei lopultakaan lohjennut kuin muutamia erillisiä pieniä piloja. Seppo Huunonen on työryhmineen ravistanut Huovisen huumoripussia halukkaasti mutta huolimattomasti. Aihetta on varmaankin työstetty hartaasti mutta silti ei ole riittävästi tutkittu tätä sinänsä varsin helppoa romaania. Siitä on irroitettu esille tapahtumallinen pintakerros mutta jätetty tekstin osuus kovin vähäiselle. Näin jäävät nokkeluudet irrallisiksi lausahduksiksi. [- -] Siinä on omat hupaisat hetkensä, pienet kivat kiemuransa, mutta kokonaisuutena se horjuu ja heiluu - ja niinpä elokuvaa katsellessaan koko ajan pelkääkin, että koko rakennelma romahtaa kasaan kuin pumpsis vain." "Seppo Huunonen on lähtenyt esikoiselokuvansa tekoon torvet soiden", luonnehti Eeva Järvenpää (Helsingin Sanomat 18.11.1972), "käyttänyt 20 kilometriä filmiä, ampunut muutamia lampaita ja kiertänyt Suomea laidasta laitaan kuvauspaikkojen haussa. [- -] Uskollisesti hän on siirtänyt Huovisen huumorin Kinnusen ja Lastumäen repliikkeihin, liiankin uskollisesti katsoen niiden, joita ei kirjailijan hieman teinikonventtimainen sanailu oikein jaksa innostaa." "Lampaansyöjät är Seppo Huunonens första långfilm men den är också en rätt opersonlig film", ajatteli Henry G. Gröndahl (Hufvudstadsbladet 19.11.1972). "Sepes och Valtteris 'filosofiska' funderingar i Veikko Huovinens roman är svåra att överföra till scenen. De två kamraterna förvandlas lätt till karikatyrer och scenversionen saknar dramatiskt liv. Sepe och Valtteri är inte karikatyrer i Seppo Huunonens film men deras funderingar drunknar i vyerna från Finland, i naturbilderna. [- -] Men de kunde lika gärna vara mekaniska dockor. De lever ett problemfritt liv i en problemlös värld, de lever helt utanför vardagen i ett naturskönt land som inbjuder till en sorgfri tillvaro." "Lampaansyöjät on ratkaisevasti kahden keskusroolinsa esittäjän varassa", koki Leo Stålhammar (Suomenmaa 21.11.1972), "ja tv:stä tuttu pari Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki soveltuvat tyyppeinä rooleihinsa erinomaisesti. Leppoisaa huumoria syntyy luontevasti tilanteisiin ja sitä viihtyvyyttä mikä on oleellinen tekijä huovismaisissa tunnelmissa. Kinnunen Sepenä saa myös pitkälti sanallista mehua vuorosanoihinsa. Lastumäki on tässä suhteessa yksiviivaisempi, mutta niin on roolikin. Raskautta on kuitenkin jäänyt yleensä liiaksi vuorosanoihin ja se häiritsee koko elokuvan rytmiä. Huulenheitto ei irtoa siten kuin romaanissa, sama ongelma on ollut myös teatterisovituksissa. [- -] Huumoria on kuitenkin nytkin siinä määrin mukana, että elokuvan parissa viihtyy, noin rennosti vain mukaan heittäytyen." Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 19.11.1972) piti Lampaansyöjiä "teknisesti huolitellun tuntuisena" mutta "valitettavan latteana juttuna" ja pohti: "Näyttelijöiden olisi suorastaan tehtävä koko elokuva, mikä paitsi kohtuuttomalta tuntuu näin ohjaajavaltaisuuden aikoina myös perin vanhanaikaiselta vaatimukselta. Silti saattaisivat Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen siihen pystyäkin, jos heillä olisi vähän kiitollisemmat tykötarpeet, kiinteämpi ja antoisampi käsikirjoitus nimenomaan. Molemmilla on persoonallisuuden kantoa, josta sitäpaitsi rakentuu mukava kontrasti: Kinnunen laskettelee lonkalta, Lastumäki pudottelee harkiten vähän järeämmin, kumpikin tekee näitä tarpeitaan luontevuudella, jossa ei ole toivomista, spontaanilla tuoreudella, jota ihmettelee ja ihailee. He eivät osoita epäviihtyvyyttä tehtävässään, joka kumminkin osoittautuu perin rajalliseksi. He saavat vain tyytyä tuomaan kuvaan kaksi rehellistä suomalaista pärstää, Huovisen sanoilla sen sanoakseni. Tämän tehtävän he täyttävät." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Pertti Pasanen oli ensimmäinen henkilö, joka kiinnostui Veikko Huovisen vuonna 1970 ilmestyneen ja nopeasti yhteentoista painokseen yltäneen humoristisen Lampaansyöjät-romaanin sovittamisesta elokuvaksi. Pisimmän korren veti kuitenkin mainos- ja lyhytelokuvien tekijänä vuodesta 1966 työskennellyt Seppo Huunonen (s. 1939), joka vuonna 1969 oli perustanut oman Filmi-S -yrityksen - sittemmin vuodesta 1972 virallisestikin Filmi-Ässä Oy. Lampaansyöjät oli hänen ensimmäinen näytelmäelokuvansa sekä tuottajana että ohjaajana. Huovisen romaanissa ja myös elokuvassa on vain kaksi suurta roolia, ystävykset Valtteri ja Sepe. Valkokankaalla heitä esittivät television suositusta Ällitälli-ohjelmasta tutut Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen. Elokuvaan on sisällytetty kohtaus, missä Valtteri ja Sepe käyvät katsomassa Risto Jarvan elokuvaa Kun taivas putoaa... (1972). Pääkuvaaja Kari Sohlbergin siirryttyä ennakkosopimuksen mukaisesti Rauni Mollbergin elokuvaan Maa on syntinen laulu ja työn jatkajaksi aiotun Heikki Katajiston jouduttua liikenneonnettomuuteen Lampaansyöjien loppukuvauksista huolehtivat Risto Inkinen, Esko Jantunen ja Pentti Auer. Suomen elokuvasäätiö myönsi projektille 70 000 markan tuotantolainan, joka muuttui jälkikäteiseksi avustukseksi, sen jälkeen kun tuottajan ilmoituksen mukaan elokuvan levitystulot olivat 722 000 markkaa ja tuotantokustannukset 850 075 markkaa. Alustavissa selvityksissä tuotantokustannusten määrä oli ollut 585 000 markkaa, mikä olisi edellyttänyt lainan takaisinmaksua. Katsojia Lampaansyöjät keräsi yli 340 000 eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden viisi muuta uutuutta yhteensä. Filmiaura ry myönsi Seppo Huunoselle vuoden tuottaja-Jussin. Lampaansyöjien ensimmäinen televisioesitys 5.4.1975 meni päällekkäin toiselta kanavalta lähetetyn MM-jääkiekko-ottelun Suomi-Neuvostoliitto kanssa, mutta sai silti yli miljoona katsojaa. Filmi-Ässän toiminta päättyi konkurssiin maaliskuussa 1976. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta, ainoastaan englanninkielinen dialogilista. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
1. Alkutekstimusiikki Säv. Seppo Paakkunainen Studio-orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 1' 40". 2. "Ravintola" Säv. ja san. (engl.) Seppo Paakkunainen, sov. Seppo Paakkunainen ja Ilpo Saastamoinen Seppo Paakkunainen ja Ilpo Saastamoinen, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 45". 3. Lampaan polska Säv. Toivo Kuula, sov. Seppo Paakkunainen Studio-orkesteri (off), viiteen kertaan, yht. 2' 30". 4. Minkä vuoksi Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Tapio Rautavaara ja Vexi Salmi (= Veikko Salmi) Tapio Rautavaara, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 35". Levytys: Tapio Rautavaara ja orkesteri, joht. Paroni Paakkunainen; Sävel SÄLP-727, 12.4.1973. 5. Lampaansyöjät Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Vexi Salmi Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 20". 6. Onnellinen saari Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Vexi Salmi 1) Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki sekä naiskuoro, laulu, ja studio-orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 2' 30". 7. Maalikylään! Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Vexi Salmi Tapio Rautavaara ja naiskuoro, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 30". 8. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Vexi Salmi Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 05". Levytys: Sepe & Valtteri ja orkesteri, joht. Paroni Paakkunainen; Polydor 2055033 ja Sävel SÄLP-723, 25. 8. 1972. 9. Harvoin toiveet toteutuu Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Veikko Salmi Tapio Rautavaara, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 40". Levytys: Tapio Rautavaara ja orkesteri, joht. Paroni Paakkunainen; Polydor 2055033, Sävel SÄLP-723 ja Sävel SÄLP-727, 25.8.1972. 10. Tuku tuku lampaitani Säv. ja san. Olli Suolahti Leo Lastumäki, laulu (irtoääni), 0' 05". 11. Kotimaani ompi Suomi Säv. ja san. trad. Es. Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen, laulu (100 %), 0' 15". 12. "Ihmiskunta" Säv. ja sov. Seppo Paakkunainen, san. Seppo Huunonen ja Vexi Salmi Heikki Kinnunen, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 50". Huomautuksia: Taustamusiikin teemoina mm. "lampaankaato", kahteen kertaan, yht. 0' 35", "Suommu", 1' 25", "pimppu", 1' 25", "ryyppääminen", 1' 20" sekä "norjalainen kylä", 0' 35", kaikki off. Automatkalla Lappiin pop-musiikkia (off, autoradionauhuri ja off, levyautomaatti), 0' 50" sekä Lapissa autoradiosta sekalaista musiikkia (off, autoradio), 0' 25". Leo Lastumäki hoilottaa saaressa (100 %), 0' 05". Valtterin unessa tervetuliaisfanfaari (off), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||||
Elokuvassa on katkelma elokuvasta Kun taivas putoaa... (1972). Se on kuvattu Riihimäen Seurahuoneella Hämeenkatu 29. |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|