Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, havaitaanko spinaalisessa ja/tai supraspinaalisessa motorisessa kontrollissa sukupuolten välisiä eroja dynaamisessa tasapainotilanteessa. Aihetta tutkittiin analysoimalla tasapainohäiriön aikana ilmaantuvia neuraalisia vasteita. Lisäksi selvitettiin, onko tasapainokontrollin vasteissa havaittavissa sukupuolten välisiä eroja ja havaitaanko niillä yhteyttä neuraalisiin vasteisiin. Tutkittavina oli kahdeksan miestä ja kahdeksan naista, joiden iät vaihtelivat 30–45 vuoden välillä. Muista mittauksista poiketen tasapainokontrollin vasteet oli analysoitavissa viideltä mieheltä ja seitsemältä naiselta. Mittausprotokollaan kuului lyhyen lämmittelyn jälkeen dynaamisen tasapainon harjoitussarja, H-refleksin rekrytointikäyrän määrittäminen, maksimaalisen isometrisen plantaarifleksion aikaiset mittaukset, dynaamisen tasapainon toinen harjoitussarja ja sen jälkeen dynaamisen tasapainon varsinaiset mittaukset. Tasapainohäiriöissä tutkittaville tuotettiin satunnaistetussa järjestyksessä eteen- ja taaksepäin suuntautuvia häiriöitä, joita oli yhdeksän sarjaa ja kussakin sarjassa oli yhteensä 16 häiriötä. Häiriöt aiheutettiin moottoroidulla tasapainolaitteistolla, jonka päällä oli voimalevy. Tässä tutkimuksessa analysoitiin taaksepäin suuntautuvat häiriöt. Neuraaliset vasteet mitattiin H-refleksi- ja V-aaltomenetelmillä leveästä kantalihaksesta (SOL, m. soleus) neljällä eri viiveellä (30, 70, 100, 130 ms). Tasapainohäiriön aikana mitattiin myös painekeskipisteen (COP, center of pressure) siirtymä ja nopeus. Lisäksi mitattiin isometrisen plantaarifleksion aikainen V-aalto, maksimaalinen voimantuotto (MVC) ja voimantuottonopeus (RFD). Dynaamisissa tasapainotilanteissa mitattuja H-refleksi- ja V-aaltovasteita analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysillä (repeated measures ANOVA). H-refleksissä tai H-refleksin ja V-aallon suhteessa (Vnorm/Hnorm) ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa miesten ja naisten välillä millään viiveellä. V-aaltovasteissa sen sijaan havaittiin miehillä suurempi aktiivisuus 130 ms:n viiveellä (p = 0.007). Maksimaalisen isometrisen plantaarifleksion aikainen V-aalto (Visom), MVC, RFD sekä häiriön aikaiset COP-siirtymä ja-nopeus analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä (independent samples t test). Visom:ssa ei havaittu sukupuolten välistä eroa, mutta muissa muuttujissa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot naisten ja miesten kesken: MVC (p < 0.001) ja RFD (p < 0.001) olivat suuremmat miehillä, COP-siirtymä (p < 0.001) ja COP-nopeus (p = 0.002) puolestaan naisilla. Korrelaatioita tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimen (ρ) avulla. MVC:n ja COP-siirtymän (ρ =-0.811, n = 12, p = 0.001) ja RFD:n ja COP-nopeuden välillä havaittiin korrelaatio (ρ =-0.783, n = 12, p = 0.003). 130 ms:n V-aallolla havaittiin korrelaatio sekä COP-siirtymän (ρ =-0.678, n = 12, p = 0.015) että COP-nopeuden (ρ=-0.657, n = 12, p = 0.02) kanssa. Lisäksi 130 ms:n Vnorm/Hnorm-suhteella havaittiin korrelaatio COP-siirtymän (ρ =-0.685, n = 12, p = 0.014) ja COP-nopeuden kanssa (ρ =-0.608, n = 12, p = 0.036). Tässä tutkimuksessa havaittiin, että miesten ja naisten motorinen kontrolli poikkeaa toisistaan dynaamisessa tasapainohäiriössä. Miehillä mitattiin voimakkaampaa tahdonalaista aktiivisuutta ja tällä oli yhteys parempaan tasapainokontrolliin häiriön aikana. Spinaalisen tason ohjauksessa ei havaittu sukupuolten välistä eroa tai yhteyttä tasapainokontrolliin.