Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa aiheuttaen huolta julkisen talouden kestävyydelle. Digitaaliset palvelut ovat kustannustehokkaita tapoja tuottaa palveluita, eikä sosiaali- ja terveydenhuollossa ole varaa olla hyödyntämättä digitalisaation mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä vaatimuksista digitaalisille sosiaali- ja terveyspalveluille on niiden käytettävyys. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskus Omaks:n palvelunkäyttäjien eli asiakkaiden kokemuksia sähköisen asioinnin käytettävyydestä. Tutkimusaineisto kerättiin Omaks:n chatia tai videovastaanottoa käyttäneiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä kerättiin määrällistä ja laadullista aineistoa SUS-kyselyyn pohjautuvilla kysymyksillä, riippumattomilla muuttujilla ja avoimilla kysymyksillä. Tutkimukseen saatiin vastauksia yhteensä N = 247, joista chatin käyttäjien vastauksia oli n = 149 ja videovastaanoton n = 98. Avoimiin kysymyksiin saatiin vastauksia N = 199. Aineisto analysoitiin SUS-kyselyn oman analysointiohjeen mukaisesti, SPSS-ohjelman tilastollisilla testeillä ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat chatin ja videovastaanoton käytettävyyden olleen hyvällä tasolla. Chatin käytettävyys oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin videovastaanoton. Chatin käytettävyyttä parantavia tekijöitä olivat nopeus, selkeä jonotus ja asiointitavan helppous. Videovastaanoton käytettävyyttä parantaviin tekijöihin kuuluivat teknologian toimivuus, saadut ohjeet ja linkki palveluun. Molempien sähköisten asiointitapojen käytettävyyttä heikensivät teknologiahaasteet. Lisäksi chatin käytettävyyttä heikensi pitkä jonotusaika ja videovastaanotossa palvelun löydettävyys. Tutkimustulosten mukaan iällä ja käyttökertojen määrällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys chatin käytettävyyteen, mutta niillä ei ollut yhteyttä videovastaanoton käytettävyyteen. Sukupuolella ja käytetyllä laitteella ei ollut yhteyttä chatin eikä videovastaanoton käytettävyyteen. Sairaanhoitajapalvelu oli tilastollisesti merkitsevästi parempi käytettävyydeltään kuin lääkäripalvelu. Eri internet-selainten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa käytettävyydessä. Tutkielman aihe oli ajankohtainen ja tutkimustuloksia hyödynnetään Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittämisessä tukien hyvinvointialueen strategisia tavoitteita digitalisoitujen palveluiden vahvistamisessa.