Tässä tutkimuksessa on käsitelty Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa ja perehdytty erilaisiin rahapolitiikkasääntöihin pääpainona amerikkalaisen taloustieteilijän John B. Taylorin (1993) Taylorin sääntö ja siihen liittyvät sovellukset. Tutkimuksessa käydään läpi Euroopan keskuspankin syntyä, rakennetta ja sitä kuinka rahapolitiikkaa harjoitetaan melkein koko Euroopan kattavalla talousalueella. Euroopan keskuspankista siirrytään aiheen teoreettiseen viitekehykseen, eli syvemmin rahapolitiikan tavoitteisiin ja välineisiin, joita keskuspankit rahapolitiikkaa harjoittaessaan käyttävät. Miten keskuspankki pystyy rahapolitiikkaa toteuttaa ja millaisin välinein, josta siirryimme teoreettisiin rahapolitiikkasääntöihin, joita edustaa myös tutkimuksen keskiössä oleva Taylorin sääntö. Tutkimuksen syvempänä aiheena oli selvittää, että onko mahdollista löytää poikkeamia Euroopan keskuspankin pääjohtajien toteuttaman rahapolitiikan väliltä Taylorin säännöllä mitattuna ja voisiko taustalta löytyä vielä pääjohtajien omia intressejä harjoittaa euroalueen rahapolitiikkaa oman kotimaan taloutta edesauttaen. Pieniä poikkeamia lukuun ottamatta mitään evidenssiä ei löytynyt sille, että kukaan pääjohtajista olisi tehnyt rahapolitiikkapäätöksiä oman jäsenmaan hyötyä ajatellen, kun verrattiin tehtyjä päätöksiä koko euroalueeseen ja pääjohtajan kotimaan väliltä.