Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja kartoittaa Halsuan kunnan peruskoulun ala-asteen 3. - 6. -luokilla ilmenevää kouluväkivaltaa ja oppilaiden suhtautumista siihen. Tutkimuksessa olivat Halsuan kunnan peruskoulun ala-asteiden 3. - 6. -luokkien oppilaat. Oppilaita oli yhteensä 111, joista 51 tyttöä ja 60 poikaa. Tutkimusongelmina olivat kouluväkivallan laatu ja yleisyys kyseisillä luokilla sekä oppilaiden suhtautuminen kouluväkivaltaan. Tutkimusmenetelminä käytettiin tutkimuksen kuvailevan luonteen takia suoria jakaumia eli prosentti- ja frekvenssijakaumia. Ryhmien välisten vastausten erojen merkitsevyyttä testattiin Khin-neliötestillä ja riippumattomien ryhmien varianssianalyysillä. Väkivalta jaettiin lievään ja vakavaan väkivaltaan. Oppilaat havaitsivat enemmän lievää kouluväkivaltaa kuin vakavaa. Saman olivat huomanneet opettajat. Ryhmäväkivalta oli yleisempaa kuin yksilöväkivalta oppilaiden keskuudessa. Myös opettajien mielestä kouluväkivalta on lievää ryhmäväkivaltaa. Kiusanteon uhrit ilmoittivat joutuvansa lievän kouluväkivallan eli nimittelemisen, pilkkaamisen, tavaroiden ottamisen ja piilottamisen sekä tönimisen ja kamppaamisen uhreiksi. Pojat olivat sekä kiusanteon kohteina että kiusantekijöinä tyttöjä useammin. Neljäsluokkalaiset joutuivat muita useammin jatkuvan tönimisen ja kamppaamisen uhriksi kun taas kolmasluokkalaiset jatkuvan lyömisen uhriksi. Yleisimmät kiusanteon paikat olivat koulun piha, käytävä ja luokka ennen oppitunnin alkua. Kun oppilaat joutuivat itse kiusaamisen kohteeksi, olivat he usein valmiita antamaan samalla mitalla takaisin. Varsinkin pojille oli kostaminen ensimmäinen reaktio. Tytöt puolestaan yrittäisivät olla välinpitämättömiä. Kiusanteosta kerrottiin eniten ystäville ja heiltä saatiin myös useimmin apua. Oppilaiden mielestä opettaja käytti kiusaamistilanteiden selvittelyssä rankaisuna esimerkiksi jälki-istuntoa ja puhuttelua. Opettajat itse ilmoittivat keskustelevansa luokan kanssa. Oppilaiden mielestä vanhemmat ottivat suoraan yhteyttä kiusaajaan, jonka kanssa keskusteltiin asiasta. Joissakin tapauksissa otettiin yhteyttä kiusaajan kotiin tai opettajaan.