Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, millä tavoin afasia voi vaikuttaa viittomakielisen henkilön kommunikaatioon. Afasialla tarkoitetaan yleisimmin aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntynyttä vaikeutta kommunikoida itse, ja toisaalta ymmärtää muita. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa 2000-luvun viittomakielen afasiaa käsittelevää tutkimustietoa ja vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Kuinka paljon viittomakielen afasiaa koskevaa tutkimusta on tehty 2000-luvulla ja mitä aiheita näissä tutkimuksissa käsitellään? 2. Millä tavoin afasia voi vaikuttaa löydetyn kirjallisuuden perusteella viittomakielisen henkilön kommunikaatioon? Viittomakielen afasiasta tehtyä tutkimusta löytyy vähän. Tähän tutkimukseen valikoitui mukaan yhdeksän tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella afasian aiheuttamia muutoksia ovat muun muassa anomia eli asioiden nimeämisen vaikeus, yksittäisten viittomien ja lauseiden tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, semanttisen tason virheet; veitsestä tulee haarukka sekä fonologiset virheet; virheet viittoman käsimuodossa, paikassa tai liikkeessä. Lisäksi haasteita voi olla visuospatiaalisessa hahmottamisessa; esimerkiksi yksi tutkittava sijoitti asioita virheellisesti samaan kohtaan viittomatilassa. Ehkä hiukan yllättävänäkin tuloksena aineistosta nousi esiin ikonisten viittomien tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus ja toisaalta vastaavasti eleiden ymmärtäminen, siitä huolimatta, että viittoma ja ele olivat muodoltaan lähellä toisiaan. Tulokset ovat monelta osin vastaavia puhekielen afasian kanssa, koska viittomakielen ja puhekielen aivojen neuroperusta on toisiaan vastaava huolimatta kielen tuottamisen ja vastaanottamisen erilaisista modaliteeteista.