Kielenoppimisen ja multimedian välistä yhteyttä on tutkittu jo muutaman vuosikymmenen ajan, mutta uudelle tutkimukselle on tarvetta kehittyvän median vuoksi. Modernisoituvassa yhteiskunnassa ja etenkin koulumaailmassa videon ja tekstin yhdistämisen on todettu olevan hyödyllinen keino oppia englannin kieltä, ja etenkin uutta sanastoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia Jyväskylän yliopiston englannin kielen opiskelijoiden kokemuksia tekstitysten hyödyntämisestä sanaston oppimisessa katsottaessa englanninkielisiä tv-ohjelmia. Lisäksi tutkimus kartoittaa tulevien englannin opettajien mielipiteitä sekä heidän kokemuksiaan siitä, miten tekstityksiä voitaisiin hyödyntää opetuksessa tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, kokevatko vastaajat suomenkieliset vai englanninkieliset tekstitykset hyödyllisemmäksi.

Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, johon saivat vastata kaikki englantia joko pää- tai sivuaineenaan opiskelevat opiskelijat Jyväskylän yliopistossa. Yhteensä 48 englannin opiskelijaa vastasi kyselyyn, joka koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä, ja sisälsi osioita sekä kaikille englannin opiskelijoille että opettajalinjalla opiskeleville. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, ja tutkimuksen analyysi toteutettiin sisällönanalyysin lisäksi myös tilastollisen analyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että vastaajat kokevat molempien tekstitysten kielet hyödyllisiksi omilla tavoillaan, mutta toteavat englanninkielisten tekstitysten olevan hyödyllisempiä sanaston oppimisen kannalta katsottaessa englanninkielisiä tv-ohjelmia. Lisäksi opettajaopiskelijat ovat halukkaita hyödyntämään audiovisuaalisia oppimismateriaaleja, kuten tekstityksiä ja tv-sarjoja omassa opetuksessaan tulevaisuudessa. Näin ollen tekstitykset koetaan hyödyllisiksi sanaston oppimisen ja tulevaisuuden kieltenopetuksen kannalta.