Oppilaiden hyvinvointi ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat olleet viime vuosina paljon näkyvillä mediassa. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulun rooliin hyvinvoinnin tekijänä on kiinnitetty viimeaikaisessa tutkimuksessa paljon huomiota. Kuitenkaan oppilaiden hyvinvoinnin ja kuntien toteuttamien kouluverkkomuutosten välistä yhteyttä ei ole tutkittu, vaikka Suomen peruskouluverkko on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti.

Tässä tutkimuksessa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen: mitkä kunnan tekijät yhdistävät kouluverkkomuutoksen tehneitä kuntia ja millaisia vaikutuksia toteutuneilla kouluverkkomuutoksilla on ollut oppilaiden kouluhyvinvointiin? Tutkimus jakautuu siten kahteen osakokonaisuuteen. Aineistona tutkimuksessa hyödynnetään julkisesti saatavilla olevaa kuntakohtaista tilastoaineistoa. Oppilaiden hyvinvoinnin tarkastelu perustuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttaman kouluterveyskyselyn kuntakohtaisiin tuloksiin.

Kouluverkkomuutoksia toteuttaneita kuntia tarkastellaan kunnan väestörakenteen, kouluverkon, talouden ja väestön sosioekonomisten tekijöiden näkökulmasta. Hyvinvoinnin tarkastelun viitekehyksenä toimii Konun koulun hyvinvointimalli, joka jakautuu koulun olosuhteita, oppilaiden sosiaalisia suhteita, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja terveyttä kuvaaviin kokonaisuuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan ylä- ja yhtenäiskouluverkkomuutoksia toteuttaneita Manner-Suomen kuntia sekä yläkoulun oppilaiden hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta vuosien 2013–2019 välillä.

Riski kouluverkon supistamiseen kasvaa kunnan asukasluvun, väestön koulutustason ja huostassa tai kiireellisesti sijoitettujen lasten osuuden kasvaessa. Riskiä pienentää valtionosuusrahoituksen osuuden kasvu. Näiden tekijöiden muutos, asukaslukua lukuun ottamatta, vaikuttaa myös oppilaiden kouluhyvinvoinnin muutokseen. Kouluverkon muutoksella ei ole vaikutusta oppilaiden kokeman hyvinvoinnin muutokseen.