Tämän tutkimuksen keskeisenä kiinnostuksen kohteena on vertaissuhteiden jatkuvuus ja uusien suhteiden rakentuminen lasten siirtyessä esiopetuksesta koulupolulle. Tarkoituksena on selvittää, miten esiopetuksessa rakentuneet vertaissuhteet jatkuvat lasten siirtyessä kouluun. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten uudet vertaissuhteet alkavat rakentua ensimmäisestä koulupäivästä koulupolun ensimmäisiin kuukausiin. Tutkimus sijoittuu etnografiseen teoreettismetodologiseen viitekehykseen. Pääaineiston keruumenetelmänä käytettiin havainnointia, jota täydennettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 39 ensimmäisen vuosiluokan aloittavaa lasta. Aineiston analyysi toteutettiin kaksivaiheisena soveltaen henkilösuhteiden verkostoanalyysia ja temaattisen analyysin vaiheita. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä tyyppiä, jotka kuvaavat lasten tyypillisiä vertaissuhteiden jatkuvuus- ja rakentumisprosesseja. Syntyneet tyypit olivat: 1) uutta etsivät, 2) vanhaan turvautuvat, 3) rohkeat uuden edessä ja 4) vertaistaitoja tarvitsevat. Näitä tyyppejä kuvattiin lisäksi kahden pääteeman ja viiden alateeman kautta. Teemat kertovat esimerkiksi lasten tunteista suhteessa vertaissuhteiden rakentamiseen ja tavoista rakentaa niitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapset ovat vertaissuhteiden jatkuvuuksien ja uusien suhteiden rakentamisessa hyvin heterogeeninen joukko. Tulosten pohjalta tulisi kiinnittää huomio niihin lapsiin, joilla ei ole valmiita suhteita, eikä uusia vertaissuhteita muodostu helposti.