Tässä tutkimuksessa haluan selvittää turkkilaisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia tapahtumista Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen heinäkuussa 2016. Tapahtuneen jälkeen Turkissa aloitettiin systemaattiset vainot, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä pakeni maasta. Keskiössä on tarkastella toimijuuden toteutumista niin Turkissa kuin Suomessakin. Toimijuuden toteutumisen analysointiin käytetään toimijuuden käsitteistöä, sekä Martha Nussbaumin ja Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriaa. Aihetta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

1. Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä Turkista saapuneilla turvapaikanhakijoilla on elämästä Turkissa vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen? 2. Miten toimijuus toteutuu Suomessa? 3. Millaisena toimijuus näyttäytyy Nussbaumin ja Senin toimintamahdollisuuksien teorian näkökulmasta?

Aineisto on kerätty marraskuussa 2020 haastattelemalla Suomessa asuvia, Turkista vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen paenneita turvapaikanhakijoita. Tutkimuskysymyksiin vastataan järjestyksessä aineistolähtöisen, teoriaohjaavan, sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset paljastavat, että Turkissa on koettu laajamittaisesti niin henkistä kuin konkreettistakin kuormitusta kuten pelkoa, irtisanomisia ja vangitsemisia. Toimijuuden toteutuminen Turkissa on jäänyt käytännössä täysin olemattomaksi. Suomessa toimijuus toteutuu selvästi paremmin, vaikka rajoitteitakin löytyy. Muun muassa ammatillisen toimijuuden toteutumista hidastaa kielitaidon puute. Toisaalta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja kansanopistotoiminta on edistänyt henkilöiden toimijuutta. Johtopäätöksenä esitän toimijuudessa tapahtuneen selvän muutoksen sen parempaan toteutumiseen. Toisaalta toimijuus toteutui paremmin Turkissa ennen vallankaappausyritystä kuin nyt Suomessa.