Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen miten inkerinsuomalainen kirjailija Armas Hiiri kuvaa inkerinsuomalaisia sekä Inkerinmaata. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää tekstin rakenteellisen analyysin avulla minkälaisia sanoja Hiiri käyttää runokokoelmassaan ”Inkeriläisen laulu”. Työssäni pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten Armas Hiiri kuvaa inkerinsuomalaisia runokokoelmassa? Miten hän kuvaa Inkeriä? Minkälaisia sanoja hän on käyttänyt kuvatessa inkerinsuomalaisia sekä Inkeriä? Tahdon tutkimuksessani keskittyä ennemmin kysymykseen “miten” enkä niinkään “miksi”.    Tutkimukseni aineistona käytän inkerinsuomalaisen kirjailijan runokokoelmaa “Inkeriläisen laulu” vuodelta 1995. Runokokoelma käsittelee inkeriläisenä olemista, vieraille maille karkottamista sekä luontoa. Runokokoelmassa käsitellään myös poliittisia kysymyksiä, vuonna 1994 pelättyä maailmanloppua sekä muita mietteitä kirjailijalta. Runokokoelmassa on sekä suomenkielisiä että venäjänkielisiä runoja. Olen rajannut aineiston tutkimuksen laajuuden vuoksi yhdeksään suomenkieliseen runoon sekä kahteen venäjänkieliseen runoon.  Aikaisemmin on tutkittu inkerinsuomalaisten integroitumista paluumuuttajina sekä inkerinsuomalaisten kuvausta sanomalehdissä. Armas Hiiren teoksia on tutkittu muun muassa kaksikielisyyden näkökulmasta. Tutkimukseni aihe on ajankohtainen, sillä inkerinsuomalaisten paluumuutosta Suomeen on kulunut 2020 vuonna 30 vuotta. Jotta kulttuuri pysyisi hengissä, on siitä puhuttava ja aihetta käsiteltävä.   Analyysissä selvisi, että Hiiri kuvasi inkerinsuomalaisia ahkeriksi ja sisukkaiksi, mutta samalla epäoikeudenmukaisen kohtelun kokeneina sekä oman kotimaansa ikuisesti muistavina. Inkeriä Hiiri kuvasi kauniiksi ja tärkeäksi sekä kotimaaksi, joka pysyy aina mukana.