Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat saksan kielen genetiivin päätteen valintaan. Tutkimus keskittyy erityisesti -(e)s-päätteeseen, eli käytön huojuntaan -es- ja -s-päätteiden välillä. Työ tarkastelee kumpi pääte on yleisempi vuosina 2000-2018, sekä päätteen valintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten sitä, onko eroja yksittäissanan ja yhdyssanan päätevalinnassa, tai vaikuttaako yhdyssanan yhdyselementti päätteen valintaan. Lisäksi tarkastellaan onko päätteiden käytössä eroa Saksan, Itävallan ja Sveitsin osakorpusten välillä. Primääriaineistona toimii IDS Mannheimin korpusaineisto, josta on muodostettu kolme osakorpusta saksan kielen päävarianteille (D, A ja CH), joihin rajattiin kunkin alueen sanomalehtitekstejä vuosilta 2000-2018. Taustakirjallisuutena käytetään kielioppeja, sanakirjoja sekä aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Korpusaineistosta analysoitiin tutkimukseen valituille neljälle sanalle Jahr, Kind, Krieg ja Strauch, millainen osuus -es- ja -s-päätteillä on osakorpuksissa. Tarkastelu tehtiin erikseen yksittäissanoille, erityyppisille yhdyssanoille sekä osakorpuskohtaisesti. Tutkimus paljasti, että yksittäissanojen kohdalla päätteiden käytössä on merkittäviä eroja ja päätevalintaa näyttävät ohjaavan fonologiset tekijät ja myös sanan yleisyydellä on merkitystä. Yhdyssanojen yhteydessä lyhyt -s-pääte on enemmän käytössä kuin yksittäissanojen kanssa fonologisen taipumuksen vuoksi. Kun yhdyssana muodostetaan ilman liitoselementtiä käytetään lyhyttä -s-päätettä enemmän kuin yhdyssanoissa, jotka sisältävät liitoselementin. Sveitsin osakorpuksessa käytetään lyhyttä -s-päätettä selvästi enemmän kuin Saksan ja Itävallan osakorpuksissa.