Ikäkokemus on ihmisen omakohtainen kokemus omasta iästä ja ikääntymisestä, johon sisältyy sekä yhteiskunnallinen että yksilöllinen taso. Ihanneiällä tarkoitetaan ikää, jonka ikäinen ihminen tahtoisi olla. Kummankin näistä nähdään edustavan asenteita omaa ikääntymistään kohti. Arvot ovat henkilökohtaisia uskomuksia, jotka ohjaavat yksilön toimintaa. Sekä asenteet että arvot ohjaavat yksilön havainnointia, muistia ja valintoja. Koska arvot johtavat toimintaa ja myönteisellä asenteella ikääntymistä kohti on havaittu monia suotuisia yhteyksiä yksilön terveyteen, on oleellista selvittää keski-ikää elävien ihmisten arvojen ja ikäkokemuksen ja ihanneiän välisiä yhteyksiä.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko keski-ikäisten henkilöiden arvot yhteydessä heidän ikäkokemukseensa ja ihanneikäänsä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen vuonna 2009 kerättyjä tietoja (n = 271). Tutkittavien arvoja kartoitettiin Schwartz Value Survey -kyselyllä, ikäkokemusta Attitude Toward Own Aging- mittarilla ja ihanneikää avoimella kysymyksellä. Ikäkokemus muutettiin tässä tutkielmassa dikotomiseksi muuttujaksi (kielteinen–myönteinen) ja ihanneikä luokiteltiin myös kaksiluokkaiseksi (tyytymätön kalenteri-ikään–tyytyväinen kalenteri-ikään) muuttujaksi.

Tilastollisina menetelminä tutkielmassa käytettiin frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, Mann Whitneyn U-testiä, Kruskal Wallis -testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Fisherin Z-testiä ja binääristä logistista regressioanalyysia, joka oli tutkielman pääanalyysimenetelmä. Regressiomallia hyödyntämällä selvitettiin, mikä on todennäköisyys omata myönteinen ikäkokemus ja mikä on todennäköisyys olla tyytyväinen kalenteri-ikäänsä, kun selittävinä muuttujina ovat yhtäaikaisesti arvot, sukupuoli, koulutustaso ja ammattiasema.

Binääristen logististen regressioanalyysien perusteella suvaitsevaisuus (OR 1.73, 95% LV 1.05-2.87) lisäsi todennäköisyyttä myönteiseen ikäkokemukseen turvallisuuden (OR 0.28, 95% LV 0.13-0.63) laskiessa todennäköisyyttä siihen. Perinteet (OR 1.59, 95% LV 1.18-2.14) ja suoriutuminen (OR 1.31, 95% LV 1.03-1.67) nostivat todennäköisyyttä kalenteri-ikäänsä tyytyväisyyteen, kun taas turvallisuus (OR 0.60, 95% LV 0.42-0.85) laski todennäköisyyttä siihen. Tulokset toivat uutta tietoa arvojen, ikäkokemuksen ja ihanneiän välisiin yhteyksiin. Aihetta tulisi tutkia jatkossa pitkittäistutkimusasetelmalla syyseuraussuhteiden selvittämiseksi.