Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tutkia Suomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen ruokajakelussa käyvien ruoka-avunsaajien koettua hyvinvointia sekä kuinka työllisyystilanne, kotitalouden rakenne, koulutustaso, sukupuoli, ikä ja ruoka-apuun turvautumisen aika ovat siihen yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ruoka-avunsaajien koettuja avuntarpeita. Tutkimuksen aineistona oli ruoka-apukysely (n=157), joka kerättiin Suomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen ruoka-avussa käyviltä ruoka-avunsaajilta kesällä 2018. Kyselyn koettua hyvinvointia mittaavat kysymykset pohjautuivat Maailman terveysjärjestön lyhyeen elämänlaadun mittariin (WHOQOL-BREF) sekä sen soveltamiseen aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa. Koettua hyvinvointia tarkasteltiin tässä työssä koetun terveyden, koetun psykososiaalisen hyvinvoinnin, koetun taloudellisen hyvinvoinnin sekä koetun elämään tyytyväisyyden kautta. Kyselyaineistoa tarkasteltiin suorien jakaumien kautta ja sitä analysointiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmistossa riippumattomien otosten t-testillä, yksisuuntaisella varianssianalyysillä, ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliötestillä. Lisäksi muutamia kyselyn avoimia vastauksia teemoiteltiin, jotta ruoka-avunsaajien omaa ääntä saataisiin kuuluviin. Kyselyyn vastanneista ruoka-apuun turvautuvista ihmisistä yli puolet oli naisia ja yli puolet työikäisiä, iältään 36–65 -vuotta. Vastaajien työllisyystilanne painottui työttömiin ja opiskelijoihin tai eläkkeellä oleviin. Tulokset osoittivat että yli puolet kyselyyn vastanneista ruokaavunsaajista koki olevansa täysin tai osittain tyytyväisiä elämäänsä. Elämään tyytymättömyyden taustalla kerrottiin olevan taloudellisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Koetun hyvinvoinnin eri osa-alueista koettu taloudellinen hyvinvointi koettiin matalammaksi kuin koettu terveys ja koettu psykososiaalinen hyvinvointi. Työssä käyvät ruoka-apuun turvautuvat henkilöt kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin työttömät ruoka-avunsaajat. Ruoka-apuun turvautuvien miesten kokema hyvinvointi oli matalampaa kuin naisten. Ruoka-avunsaajien kokemissa avuntarpeissa korostuivat terveyteen liittyvän avun, kuten henkisen tuen ja keskusteluavun tarpeet sekä taloudellinen apu ja apu arjen askareisiin. Tutkimustulosten perusteella ruoka-avunsaajien taloudellista hyvinvointia tulee tukea, koska ruoka-apuun turvautumisen taustalla on usein taloudellisesti tiukkoja elämäntilanteita. Erityisesti työttömien ruoka-avunsaajien sekä ruoka-apuun turvautuvien miesten koettua hyvinvointia tulisi tukea. Ruoka-avunsaajien moninaiset avuntarpeet tulisi huomioida ja apua kohdentaa niihin asioihin, joihin sitä tarvitaan. Ruoka-avunsaajien koettuja avuntarpeita ja yksilöllisiä syitä ruoka-apuun turvautumisen taustalla olisi hyvä tutkia tarkemmin. Tutkimusmuotona tähän voisi soveltua toimintatutkimus.