Tässä tutkielmassa käsittelen minulle musiikkiterapeuttiharjoittelijana heränneitä tunteita terapiaharjoittelussa muistisairaiden ryhmässä. Harjoittelu oli osa musiikkiterapian ammattiopintoja. Terapiatilanteissa tunteet olivat vahvasti läsnä, mutta asiakkaiden mahdollisuudet ilmaista tunteita sanallisesti oli muistisairauden myötä heikentynyt. Arvelin tämän vaikuttaneen myös omiin tunnekokemuksiini terapiasessioiden aikana.

Tutkielmassani haluan perehtyä omiin tunnekokemuksiini: mitä tunteita minulle terapeuttiharjoittelijana heräsi ja miten ne muuttuivat terapiaprosessin kuluessa sekä mitkä tilanteet ja asiat herättivät tunteita. Tutkielman tutkimusstrategia on fenomenologinen. Aineistona käytän terapiaistunnoissa pitämääni päiväkirjaa, jossa mm. reflektoin omia tunnekokemuksiani. Analysoin aineiston teorialähtöisesti niin, että perustunteet ja niiden sukulaistunteet muodostavat valmiit kategoriat, joihin jaottelen aineistosta esiintyvät tunneilmaukset.

Tutkielmassa tutustun tunteiden ilmenemiseen terapiasuhteissa yleensä. Peilaan näitä tietoja omiin tunnekokemuksiini terapiaharjoitteluprosessissa. Tämän työn tuloksena olen saanut uusia näkökulmia pohtiessani omaa musiikkiterapeutin ammatti-identiteettiäni. Olen myös löytänyt uusia näkökulmia erilaisiin tunnereaktioihin, joita terapiaprosessissa voi ilmetä.