Kirjallisuuteen perustuvan tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaikutuksia joukkueurheilun harrastamisella on maahanmuuttajien kotoutumiseen, ja millä ehdoin vaikutukset toteutuvat. Tutkielmassa etsitään vastausta siihen, ketkä maahanmuuttajista hakeutuvat ja hyväksytään urheilun pariin, ja kuinka yhdenvertaisesti harrastusmahdollisuuksia on tarjolla. Kirjallisuuteen perustuvan tutkielman aineiston muodostavat kaksitoista vertaisarvioitua artikkelia, joista kaksi on kirjallisuuskatsauksia ja yhdeksän tutkimusartikkeleita. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 2009-2019. Aineistossa kotoutuminen ymmärretään eri tavoin; (1) akkulturaationa, (2) sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman muutoksena, ja (3) inkluusiona, joka kumpuaa toimijan eli kotoutujan ja monitahoisten sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden välisestä vuorovaikutuksesta sekä (4) Suomen kotouttamislakiin kirjattuna kotoutumisen määritelmänä. Tutkielman tulokset osoittavat, että joukkueurheilun pariin löytävät, hyväksytyt ja aktiiviset maahanmuuttajat hyötyvät urheilun harrastamisesta, mikäli toiminnan järjestämisessä on huomioitu etniset ja sosiaaliset kysymykset. Harrastusmahdollisuudet eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Osa maahanmuuttajista kohtaa toisia enemmän diskriminoivia käytäntöjä joukkueurheilussa. Joukkueurheilun vaikutukset kotoutumiseen on tutkielmassa jaettu yksilöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Tuloksista käy ilmi, että joukkueurheilulla on näiden lisäksi kotoutumisen kannalta haitallisia vaikutuksia. Edelleen tuloksista ilmenee, että maahanmuuttajien joukkueurheilun harrastamiselle on olemassa monenlaisia esteitä. Osallistumisen esteiden tiedostaminen ja ylittäminen, sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja etnisten tarpeiden huomioiminen ovat edellytyksiä joukkueurheilun avulla kotoutumiselle.