Tarpeiden määrittämisessä on otettu huomioon yleisiä periaatteita itsemääräämisteoriasta, joka koostuu pätevyydestä, autonomiasta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Maslowin tarvehierarkiamalli koostuu viidestä tasosta, jonka mukaan alemman hierarkiatason tarpeiden pitää olla täytetty ennen ylemmän tason tarpeita. Psyykkisten menetelmien vaikuttavuutta on hyvä arvioida etukäteen ennen kuin niitä lähdetään soveltamaan käytäntöön. Psyykkinen valmennus on hyvä jaksottaa kauden aikana samalla tavalla kuin fysiologinen harjoittelu. Taitoluistelun psyykkisen lajianalyysin rungoksi otettiin Liukkosen (2018) malli psyykkiseen lajianalyysin osa-alueista, joita katsotaan olevan 11. Tässä osiossa on käsitelty lähinnä yksinluistelun lajisovelluksia. Taitoluistelun psyykkiseen kuten myös fysiologisiin lajianalyyseihin vaikuttavat eniten kaudella 2018-2019 voimaan tullut sääntömuutos, jossa miesten vapaaohjelman kestoa on lyhennetty 30 sekuntia. Nykyisin vapaaohjelman kesto on miehillä 4,0 min (+/- 10 sek). Tätä uutta lajivaatimusta koskevaa tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään sitä, millaisia psyykkisisä taitoja ja ominaisuuksia urheilijoilta vaaditaan sekä sitä, millaisia psyykkisessä valmennuksessa käytettäviä menetelmiä on mahdollista käyttää. Lisäksi on valittu tämän työn kannalta oleellisia asioita stressistä, joiden lähteitä voidaan tarkastella puhtaasti psyykkisinä, fysiologisina tai näiden yhdistelmänä. Myös vireystilan säätelyä on käsitelty. Taitoluistelijoiden käyttämistä coping-keinoista voidaan mainita esimerkiksi rationaalinen ajattelu ja sosiaalinen tuki. Yksilöllisen optimaalisen suorituskyvyn (IZOF) ja virtauskokemuksen (flow) menetelmiä on käyty läpi kirjallisuuskatsauksessa. IZOF-menetelmällä pystytään mittaamaan psyykkisiä taitoja ja niiden hallintaa urheilusuorituksen aikana. Tämä menetelmä on yleistynyt 2000-luvun alusta lähtien. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oli mahdollista luoda malli huippusuoritukseen johtavista tekijöistä. Tämän mallin mukaan urheilija kokee stressiä, jonka lähteet voivat olla urheilijan kokemia (sisäisiä) tai ne voivat tulla ulkopuolelta. Stressiä voidaan opetella käsittelemään tietoisen läsnäolon eli mindfulness-tekniikan sekä selviytymis- eli coping-keinojen avulla. Nämä puolestaan johtavat siihen, että urheilijan on mahdollista saavuttaa yksilöllinen optimaalinen vireystila (IZOF), joka puolestaan saa urheilijan kokemaan flow’n ja johtaa lopulta huippusuoritukseen. Käytännön toteutuksena tässä taitoluistelua koskevassa psyykkisen valmennuksen lajianalyysin mallissa on syvennytty erityisesti optimaalisen vireystilan eli IZOF-profiilin käyttöön ja flow-tilan tarkasteluun. Näitä varten laadittiin optimaalisia tunteita (IZOF) ja flow-tilaa mittaavat lomakkeet. Lomakkeet annettiin täytettäväksi kahdelle Jyväskylän Taitoluisteluseuran (JyTLS) muodostelmaluistelujoukkueelle. Tulokseksi saatiin jokaiselle muodostelmaluistelijalle yksilöllinen IZOF-profiili, josta laadittiin sekä taulukkomalli että graafinen kuvaaja. Kokeellisesti lähdettiin soveltamaan IZOF-menetelmän soveltuvuutta kuvaamaan muodostelmaluistelujoukkueen optimaalista suoritustasoa. Tämä menetelmä perustuu joukkueen jäsenten yksilöllisiin IZOF-profiileihin, joista on laskettu keskiarvo kuvaamaan joukkueen optimaalista suoritustilaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ei löytynyt yhtään viitettä siitä, että muodostelmaluistelujoukkueelle olisi aikaisemmin toteutettu IZOF-profiilin testausta. Tämä on ymmärrettävää, sillä kyse on joukkuelajista, ja IZOF mittaa yksilöllistä optimaalista suoritusta. Flow-kyselyssä saatiin selville, että jokainen luistelija oli kokenut flow-ilmiön – osa voimakkaampana ja osa heikompana. Flow-tuloksista laskettiin joukkuekohtainen keskiarvo. Joukkueen Blue Dimonds (BD) keskiarvo oli 8,1. Ice Dimonds (ID) joukkue koki flown’n hieman voimakkaampana, sillä heidän keskiarvoksi tuli 8,7. Tutkimussuunnitelma oli mahdollista tehdä kirjallisuuskatsaukseen nojaten. Hyvät stressinhallinta- ja coping-keinot, mindfulness, yksilöllisen suoritustilan tunteiden (IZOF) ja flow-tilan voimakkuuden katsotaan johtavan huippusuoritukseen. Tutkimusmenetelmiksi on esitetty mm. IZOF ja mindfulness. Pohdinnassa on esitetty tämän työn kannalta rajoittaviksi tekijöiksi se, että mindfulnessia ei käsitelty ollenkaan kirjallisuuskatsauksessa. Sen sijaan tämän työn kannalta on mahdollista antaa sellaisia jatkokehityskohteita, että erityisesti muodostelmaluistelujoukkueiden yksilöllisiä tunnetiloja voitaisiin kartoittaa paremmin suomalaisessa taitoluisteluvalmennuksessa. Tällöin voidaan tehdä koko joukkuetta koskeva IZOF-profiili. Tällä saattaa olla vaikutuksia menestykseen ja suomalaisen taitoluistelun tason nostoon. Jatkossa olisi hyvä myös mitata yksilöllisten tunteiden optimaalinen toiminta-alueen laajuus. Esitetty tutkimussuunnitelma olisi myös hyvä toteuttaa laaja-alaisesti; joskin siinä käytettävien metodien valintaan pitää kiinnittää huomiota siten, että valitaan parhaimmat ja tarkoituksenmukaisimmat metodit.