Naisen asema on herättänyt paljon keskustelua vuosikymmenten ajan. Naisen rooli ja asema perheessä ovat kokeneet vuosisatojen saatossa suuria muutoksia sekä Saksassa että Suomessa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen naisen aseman ja kotiäitiyden kehitystä molemmissa maissa, sekä tutkin, millaisia ajatuksia naispuolisilla saksalaisilla ja suomalaisilla opiskelijoilla on kotiäitiyteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, eroavatko saksalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden näkemyksiin kotiäitiydestä toisistaan, sekä selvittää, mitkä syyt ovat johtaneet mahdollisiin erilaisiin näkemyksiin.

Kandidaatintutkielman teoriaosuudessa tarkastelen kotiäitiyden ja laajemmin naisen aseman historiaa Saksassa ja Suomessa 1800-luvulta aina nykypäivään saakka.

Tutkielmaa varten toteutin verkkotutkimuskyselyn saksalaisille ja suomalaisille yliopisto-opiskelijoille. Vastauksista ilmeni, että opiskelijat olivat pääosin samaa mieltä kotiäiti -käsitteen vanhanaikaisuudesta. Käsityksissä oli kuitenkin havaittavissa maakohtaisia eroja etenkin kysyttäessä ulkoisista paineista lastenhoidon järjestämisessä, sekä mahdollisesta tulevaisuudesta kotiäitinä.

Tutkimukseni mukaan suomalaiset opiskelijat suhtautuivat kotiäitiyteen jonkin verran neutraalimmin kuin saksalaiset opiskelijat ja kokivat, että heillä oli tulevaisuudessa mahdollisuus valita itse, ilman suuria ulkoisia paineita, ryhtyvätkö he kotiäidiksi. Huomattavan moni saksalainen vastaaja oli lapsuudessa viettänyt useamman vuoden kotona äitinsä kanssa, mutta koki silti, ettei itse pystyisi kuvitella tulevaisuutta kotiäitinä. Näkemyksiin saattaa vaikuttaa maiden erilaiset historiat: Saksassa naisten perinteinen rooli kotiäitinä on saanut jalansijaa vielä 1900-luvun loppupuolella, kun taas Suomessa naiset ovat jo varhaisessa vaiheessa astuneet työelämään ja ansiotyöhön.