Terveyden eriarvoistuminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa ja poliittisella agendalla viime vuosina. Terveyserot ovat jopa hyvinvointivaltiossa Suomessa kasvaneet 2000-luvulla ja terveyserot väestöryhmien välillä ovat merkittäviä. Perhetausta vaikuttaa yhä voimakkaasti koulutukseen ja köyhyysriskiin, jotka puolestaan ovat merkittäviä terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tässä Pro Gradussa tarkastelen terveyden eriarvoisuutta Helsingin kaupunkistrategiassa. Kaupunkistrategia on vuonna 2017 voimaan tulleen uuden kuntalain määräämä kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Maailman toimivin kaupunki - Kaupunkistrategia 2017 – 2021 on valmisteltu ja otettu käyttöön Jan Vapaavuoren pormestarikaudella syksyllä 2017. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä strategiasta nousevien diskurssien mahdollisuuksista vaikuttaa terveyden eriarvoisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Ottawan julistuksen (1986) terveyden edellytyksiin sekä terveyserojen sosiaalisiin determinantteihin (Graham 2004; Sihto 2016).
Tutkimusmenetelmänä käytän teemoittelua sekä diskurssianalyysiä. Tarkastelen Helsingin kaupunkistrategiaa nostamalla ensin esiin siinä toistuvia teemoja. Aineistosta muodostui kuusi teemaa: infrastruktuuri, varhaiskasvatus ja koulutus, osallisuus ja työ, sosiaalipolitiikka, hyvinvointi ja terveys sekä tasa-arvo. Kussakin teemassa on 2-3 alateemaa. Teemoista muodostuvat terveyden eriarvoisuuden diskurssit, joissa kaupunkistrategia käsittelee terveyden eriarvoisuutta. Diskurssit olen nimennyt seuraavasti: 1) toimiva kaupunki, 2) vaikuttavin paikka oppia sekä 3) hyvä elämä. Lisäksi tarkastelen kaupungin subjektipositioita eli toimijuuksia terveyden eriarvoisuudesta puhuessaan. Tutkimuksen perusteella aineistosta muodostuneet Helsingin kaupungin subjektipositiot ovat: 1) mahdollistaja, 2) kumppani ja 3) terveyden edistäjä. Johtopäätöksenä näyttää siltä, että kaupunkistrategia voi parhaimmillaan toimia terveyden eriarvoisuutta vähentävien toimien toteuttamista edesauttavana asiakirjana, kun se aidosti ohjaa kaupungin toimintaa eikä jää tekstin tasolle. Lisää laajempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin edelleen tehokkaimpien terveyden eriarvoisuutta vähentävien strategialinjausten selvittämiseksi ja implementoimiseksi sekä näiden linjausten vaikutuksista terveyden eriarvoisuuteen.