Musiikin kehollisuuden kautta voidaan tarkastella musiikin vaikutusta ihmiseen. Musiikin tiedetään vaikuttavan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja monimuotoisesti ja musiikki on kautta aikojen ollut osa ihmisen elämää. Työni taustalla olevan holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja tutkielmani tieteenfilosofiset lähtökohdat perustuvat fenomenologiaan, jonka mukaan ihmisen tieto rakentuu oman kokemisen kautta ja musiikintutkimuksen näkökulmista musiikin vaikutusta ihmiseen tarkastellaan kuulijanäkökulmasta.

Toteuttamani narratiivisen kirjallisuuskatsauksen perusteella voin todeta musiikin kehollisuuden näkökulman antavan meille tietoa siitä, miten musiikillinen ärsyke tavoittaa mielemme ja sitä kautta koko kehomme. Aktiivinen, musiikin kanssa vuorovaikutuksessa oleva kuulija kokee musiikin aiheuttaman kehollisen reaktion, jota värittää kuulijan motivaatio. Motivaatioon vaikuttavat kuulijan aikaisemmat musiikilliset kokemukset ja odotukset musiikillista ärsykettä kohtaan. Musiikin kehollisuuden katsotaan olevan ainoa todiste siitä, että musiikki vaikuttaa ihmiseen ja musiikin kehollisuuden voidaan katsoa olevan musiikin aiheuttama mielen ilmentymä. Sen seurauksena kuulija saattaa reagoida musiikkiin monella eri tavalla, esimerkiksi tanssien, laulaen tai soittaen, motivaatiosta riippuen.

Yksi merkittävä tarkastelun kohde työssäni on, miten musiikin kehollisuus ilmenee alle 2-vuotiailla lapsilla. Alle 2-vuotiaiden kokonaisvaltainen kehitysvaihe vaikuttaa musiikilliseen toimintaan merkittävästi ja tärkeintä ovat positiiviset ja rauhalliset musiikilliset vuorovaikutustilanteet musiikin kehollisuuden synnyttämiseksi. Merkittävää on, että musiikin kehollisuuden ansiosta varhaista vuorovaikutusta on mahdollista tukea musiikin kautta musiikin eri työtapoja hyödyntäen ja myöhemmin musiikki vahvistaa myös muuta kielellistä kehitystä. Lisäksi musiikin kehollisuuteen liittyy oman kulttuurin ja ympäristön omaksumisen piirteitä.

Koska alle 2-vuotiaiden kehityksessä oppimista tapahtuu hyvin paljon eri osa-alueilla, voidaan musiikillisella toiminnalla nähdä olevan merkittäviä mahdollisuuksia kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Musiikin kehollisuuden näkökulma antaa varhaiselle musiikilliselle vuorovaikutukselle merkityksen, todistaa sen vaikuttavan myönteisesti vuorovaikutuksen tukemisessa, positiivisen ilmapiirin synnyttämisessä ja sitä kautta vahvistaa lapsen positiivisen minuuden kehittymistä. Musiikin positiivisen vaikutuksen tietoisuuden lisäämiseksi vahvistaa musiikin kehollisuuden näkökulma myös säännöllisen musiikkiharrastuksen merkitystä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.