Tämä työ on osa laajempaa sydänkuntoutujien etäkuntoutushanketta. Laajemman tutkimuksen tutkimusasetelmana oli satunnaistettu kontrolloitu asetelma. Satunnaistaminen on toteutettu ryhmätasolla ja kahden peräkkäisen ryhmän pareina. Pro gradu työni tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä sydänkuntoutujat antavat kuntoutukselle. Tutkimuskohteena olivat Peurungan kuntoutuskeskuksen sepelvaltimotautia sairastavat kuntoutujat. Aineistona minulla oli neljä ryhmähaastattelua, joiden yhteenlaskettu kesto oli 3 tuntia 2 minuuttia ja 35 sekuntia. Haastatteluiden litteraatioita oli yhteensä 106 A4 sivua. Työssäni käytin fenomenologista lähestymistapaa koska halusin saada esiin tutkittavien kokemuksia. Analyysissä käytin ryhmähaastatteluun hyvin sopivaa Giorgin metodia, joka soveltuu hyvin myös kokemusten etsimiseen. Työni tuloksena, sydänkuntoutujilta nousi esiin kuusi merkityskokonaisuutta: toivo terveyden muutoksesta, ennakkoluulot kuntoutuksesta, kuntoutusviikot, omatoimisen kuntoutuksen haasteet, teknologia kuntoutuksen apuna sekä läheisten tuki. Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin. Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.