Tässä pro gradu –työssä tarkastelen eri väkivallan tekojen käsittelyä luokkahuoneessa opettajan näkökulmasta. Tämä työ on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, jossa eri tutkimuskirjallisuuteen perustuen esittelen erilaisia toimintaohjeita kouluille ja opettajille kriisitilanteissa. Tämän tutkielman kohderyhmänä ovat 12-19 –vuotiaiden oppilaiden opettajat, erityisesti kieltenopettajat, sillä yläkoulussa ja lukiossa oppilailla on useimmiten ryhmänohjaaja, joka voi olla minkä tahansa aineen opettaja. Aluksi käyn läpi kriisien ja väkivallan eri muotoja keskittyen erityisesti väkivaltaiseen ekstremismiin ja terrorismiin. Selvitän esimerkiksi, miten eri lähteissä kuvaillaan terroristiryhmien rekrytointikeinoja ja terroristien mahdollisia motiiveja. Kappaleessa 3 esittelen tutkimuksia opettajista jotka ovat käsitelleet väkivaltaisia tapahtumia oppilaidensa kanssa eri tavoin, esimerkiksi USA:n vuoden 2001 9/11 –iskujen jälkeen. Tämän jälkeen tuon esiin materiaaleja, joissa tarkastellaan radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemistä kouluissa. Keskityn erityisesti Suomen, Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Yhdysvaltojen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystrategioihin ja -ohjelmiin, sekä aiheesta julkaistuihin materiaalipaketteihin opettajille. Keskustelen myös mahdollisesta luokkahuoneessa esiintyvästä vihapuheesta ja kiusaamisesta sekä mahdollisista väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvistä varoitusmerkeistä oppilaissa. Kappaleessa 5 esittelen eri lähteistä koostettuja toimintaohjeita opettajille miten toimia käsitellessä väkivallan tekoja luokkahuoneessa, millaista toimintaa tulisi välttää ja mitkä ovat mahdollisia eettisiä ja ammatillisia ongelmakohtia. Esittelen myös kriisisuunnitelmaohjeita perustuen Suomen Opetushallituksen ohjeistuksiin. Kappaleen lopussa keskustelen käytännön esimerkkinä elokuun 2017 Turun puukotustapauksesta Suomessa. Tähän liittyen analysoin kahden eri kunnan lähettämiä toimintaohjeita alueidensa kouluille. Lopuksi yhteenvedossa tuon ilmi opettajiin kohdistuvan tutkimuksen lisäyksen tärkeyttä. Tutkielmaa tehdessä kävi ilmi, että opettajien reaktioita väkivaltaan, kuten esimerkiksi kouluampumisiin tai terrorismiin, on tutkittu suhteellisen vähän. Kuitenkaan opettajien merkitystä ja tärkeyttä kouluyhteisössä ei kukaan voi kiistää.