Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen suomalaiset lasten ja nuorten urheiluseurojen suhtautuminen terveyden edistämisen on ja kuinka aktiivisesti seurat ohjeistavat valmentajia terveyden edistämiseen, seurojen toimihenkilöiden ja valmentajien arvioimana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä muuttujat ovat yhteydessä toimihenkilöiden ja valmentajien arvioihin.

Aineisto on osa kansallista Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta ja se kerättiin kyselylomakkeilla vuoden 2013 aikana. Vastauksia saatiin 149 urheiluseurasta. Vastaajista toimihenkilöitä oli 309 ja valmentajia 279. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin keskiarvojen sekä prosentti- ja frekvenssilukujen avulla, TELS-indeksillä, Mann-Whitney U-testillä, ristiintaulukoinnilla ja khiin neliö -testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan kaksi kolmasosaa seuroista suhtautui positiivisesti terveyden edistämiseen. Seurat tunnistivat hyvin terveyttä edistävän ideologian, mutta huonommin terveyttä edistävät käytännön toimenpiteet ja toimintaperiaatteet. Terveyden edistämisen ohjeistamisessa seurat olivat keskimäärin suhteellisen passiivisia. Parhaiten seurat ohjeistivat valmentajia huomioimaan terveyden edistäminen harjoittelun ja/tai kilpailun aikana. Seurojen mukaan huonoimmin seuroissa toteutui valmentajien ohjeistaminen käsittelemään terveyden aihepiirejä valmennettavien kanssa. Toimihenkilöiden ja valmentajien arvioiden välillä löytyi eroa. Toimihenkilöt arvioivat valmentajia positiivisemmin seurojen suhtautumisen terveyden edistämiseen. Erot toimihenkilöiden ja valmentajien välillä olivat varsinkin ohjeistusaktiivisuuden osa-alueilla tilastollisesti hyvin merkitsevät siten, että toimihenkilöt arvioivat seurojen ohjeistamisen terveyden edistämiseen aktiivisemmaksi kuin valmentajat (p<0,001). Täysi- tai osapäiväinen työsuhde oli positiivisesti yhteydessä toimihenkilöiden arvioihin sekä seuran terveyden edistämisen orientaatiosta että ohjeistusaktiivisuudesta. Valmentajien arvioihin ei löytynyt muuttujaa, mikä olisi ollut yhteydessä heidän arvioihinsa kaikilla tutkittavilla osa-alueilla.

Parantaakseen tasoaan terveyden edistämisessä tulisi seurojen huomioida terveyden edistäminen varsinkin toimintaperiaatteissaan ja käytännön toimenpiteissään. Seurojen tulisi myös nykyistä laajemmin ottaa toiminnassaan huomioon valmentajien ohjeistaminen terveyden edistämiseen. Toimihenkilöiden ja valmentajien vastauksien eroavaisuus ohjeistusaktiivisuudessa viittaa siihen, että seurat hyötyisivät sisäisen kommunikaationsa parantamisesta. Tämän takia seurojen tulisi huomioida, miten ja missä tilanteissa ne ohjeistavat valmentajiaan terveyden edistämiseen.