Laamanen, J. 2018. Esteettömyystiedon tuottaminen lähiliikuntapaikoista pääkaupunkiseudun liikuntatoimissa – Case: Espoon kaupunki. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 107 s. Tässä tutkimuksessa mallinnetaan sitä, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet hyödyntävät Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmää, selainpohjaista pääkaupunkiseudun palvelukarttaa ja sen toimipisterekisteriä tuottaessaan esteettömyystietoa ylläpitämistään lähiliikuntapaikoista. Tutkimuksessa tehdään katsaus Suomen liikuntahallinnollisiin ja -poliittisiin rakenteisiin sekä tavoitteisiin, ulkoliikuntapaikkojen esteettömyyskartoituksiin ja -vaatimuksiin sekä tarkastellaan GIS-työkalujen mahdollisuuksia kuntien liikuntatoimien päätöksenteon tukielementteinä. Tutkimusosiossa mallinnetaan järjestelmäkohtaisesti lähiliikuntapaikan päivitystyötä Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmään sekä palvelukartan ja toimipisterekisterin tieto-ominaisuuksia havainnollistamalla. Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat kaikki pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet, jotka saavat tarkan kuvauksen siitä, miten edellä mainitut tietojärjestelmät ovat synkronoituja toimimaan keskenään ja miten päästään lähiliikuntapaikan esteettömyyskartoitusvaiheeseen. Tutkimusaineistona käytetään olemassa olevaa tietokantaa pääkaupunkiseudulla Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmässä, palvelukartalla ja toimipisterekisterissä. Tutkimuksessa mallinnetaan ja tarkastellaan järjestelmien välistä toimivuutta geovisuaalisesti eli karttapohjaisilla informaatiovisualisoinneilla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään liikuntapoliittista inkluusiota, kehityskumppanuutta ja elinpiiriliikkumista. Nämä luovat sekä vahvan teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle että perustelevat tutkimuksen liikunnan yhteiskuntatieteellistä merkitystä ja ajankohtaisuutta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet tarvitsevat huomattavan paljon enemmän yhteistyötä ja ymmärrystä Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmän, palvelukartan ja toimipisterekisterin ylläpidosta, päivittämisestä ja kehittämisestä sekä hyödyntämisestä osana päätöksenteon tukielementtejä. Pirstaloituneista käytänteistä on siirryttävä kohti kokonaisvaltaisempaa tietojärjestelmien hallintaa. Tutkimustuloksena suositellaan näiden tietojärjestelmien hallinnoimiseksi nykyistä tehokkaampaa tehtävien- ja vastuunjakoa lisäämällä ne työntekijöiden toimenkuviin, yhteistoiminnallista työntekijän palkkaamista tai tietojärjestelmien kokonaisuudenhallintaa ostopalveluna. Palvelukartasta, sen ominaisuuksista ja tietosisällöistä tulee viestiä jatkossa kohderyhmälähtöisemmin sekä monikanavaisesti valjastamalla palvelukartan tietosisältöjen tuottajat mukaan kohderyhmälähtöiseen viestintään. Palvelukartan toimijoiden ympärille tulee muodostaa klusteriverkosto, jonka toiminnan prosessidokumentointi antaa vankan perustan pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimien liikunnan paikkatiedon hallinnan ja lähiliikuntapaikkojen esteettömyystiedon tuottamismallin laajentamiseen muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.