Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten seitsemäsluokkalaisten nuorten ruutuajan ja fyysisen aktiivisuuden määrää sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää heidän vanhempiensa ruutuajan ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä nuorten ruutuaikaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Aineistona käytettiin LIKES-tutkimuskeskuksen keräämää Liikkuva koulu -ohjelman seuranatutkimusaineistoa, joka kerättiin vuonna 2013. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat seitsemäsluokkalaiset oppilaat ja heidän huoltajansa (n=269). Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden eri kyselylomakkeen avulla. Oppilaat täyttivät oppilaskyselylomakkeen koulussa oppitunnin aikana ja vanhemmille lähetettiin huoltajakysely sähköpostitse. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin riippumattomien otosten t-testiä, parittaista t-testiä, ristiintaulukointeja, khiin-neliötestiä, Pearsonin korrelaatioanalyysiä ja varianssianalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että tyttöjen ja poikien kokonaisruutuajan määrät eivät eronneet toisistaan. Eniten ruutuaikaa nuorille kertyi television katselemisesta sekä tietokoneen käytöstä ja pelien pelaamisesta. Runsas tietokoneen käyttö ja pelaaminen oli yleisempää pojilla kuin tytöillä. Lisäksi havaittiin, että ruutuaikaa kertyy enemmän viikonlopun päivinä kuin arkipäivinä. Vanhemmille ruutuaikaa kertyi eniten television katselusta. Lisäksi havaittiin, että isien ruutuajan kokonaismäärä oli merkitsevästi äitien ruutuaikaa suurempi. Pojat saavuttivat tyttöjä useammin liikuntasuosituksen, eli liikkuivat vähintään 60 minuuttia viikon jokaisena päivänä. Pojista 36,1 prosenttia ja tytöistä 14,7 prosenttia ylsi suositukseen. Äidit harrastivat kevyttä liikuntaa useammin kuin isät. Isät taas olivat hieman aktiivisempia kilpailijoita ja tavoitteellisia harjoittelijoita. Nuorten kokonaisruutuajan ei todettu olevan yhteydessä heidän fyysiseen aktiivisuuteensa, mutta runsas tv:n katselu (>4h) oli negatiivisessa yhteydessä fyysisen aktiivisuuden suositusten saavuttamiseen sekä arkisin että viikonloppuisin. Äidin fyysisen aktiivisuuden todettiin olevan positiivisesti yhteydessä tyttöjen aktiivisuuteen. Vanhempien ruutuajan määrät puolestaan olivat yhteydessä toisiinsa, ja vanhempien ruutuajan määrällä oli yhteys nuorten ruutuaikaan. Tämän tutkimuksen perusteella saatiin vahvistusta aiempien tutkimusten antamiin tuloksiin, joiden mukaan vanhempien ruutuaika on yhteydessä nuorten ruutuaikaan. Kuitenkaan fyysisen aktiivisuuden yhteytä vanhempien ja nuorten välillä ei tässä tutkimuksessa pystytty osoittamaan yhtä selkeästi kuin joissakin aiemmissa tutkimuksissa. Erityisesti poikien, aiempia tutkimuksia suurempaan, fyysisen aktiivisuuden määrään saattoi vaikuttaa aineiston kerääminen Liikkuvista kouluista, joissa on oletettavasti tehty toimia koulupäivien aikaisen liikunnan lisäämiseksi. Tutkimuksessa ei myöskään tavoitettu kaikkea ruutuaikaa, koska kännykän käyttöä ei huomioitu. Älypuhelimet ovat merkittävällä tavalla lisänneet ja laajentaneet puhelimen käyttöä. Ruutuaika saattaa tulevaisuudessa lisääntyä entisestään, joten lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten on syytä kiinnittää huomiota sen terveydellisiin vaikutuksiin.