Pakarainen, P. 2017. Motivaation ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet pelastajien työkykyyn, työssä viihtymiseen ja koettuun terveydentilaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 39 sivua.

Tutkimuksessa selvitettiin pelastajien työkykyä, työssä viihtymistä sekä terveydentilaa heidän itsensä arvioimana. Lisäksi tarkasteltiin pelastajien motivaatiota heidän työtään kohtaan tarkastelemalla motivaatiojatkumon sisäistä motivaatiota, integroitua säätelyä, tunnistettua säätelyä, pakotettua säätelyä, ulkoista motivaatiota ja amotivaatiota sekä tarkastelemalla näiden motivaatiojatkumon luokkien keskinäisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvitettiin myös motivaatiojatkumon luokkien ja pelastajien fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä pelastajien kokemaan työkykyyn, työssä viihtymiseen sekä terveydentilaan. Aineistona käytettiin pelastajille syksyllä 2015 tehtyä kyselylomaketta, johon vastasi 31 Keski-Suomen Pelastuslaitoksen miespelastajaa. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla käyttäen korrelaatioanalyysiä.

Kukaan vastaajista ei arvioinut työkykyään asteikolla 1-10 alle tason 6. Jopa 13 prosenttia arvioi työkykynsä parhaaksi mahdolliseksi, ja kolmannes oli sitä mieltä, että työkyky on toiseksi paras mahdollinen, eli tasolla 9. Lähes puolet vastaajista koki työviihtyvyytensä melko hyväksi, ja hieman yli neljännes arvioi työssä viihtymisensä erittäin hyväksi. Tarkasteltaessa pelastajien koettua terveydentilaa saatiin tulos, jonka mukaan lähes 80 prosenttia vastaajista koki terveydentilansa joko melko tai erittäin hyväksi. Motivaatiojatkumon luokkien välisistä yhteyksistä tilastollisesti erittäin merkitseväksi nousi integroidun säätelyn yhteys sisäiseen motivaatioon: mitä suurempi rooli työllä oli vastaajan elämässä, sitä enemmän hän nautti uusien asioiden oppimisesta ja haasteellisista tehtävistä. Tutkimuksessa selvisi, että mitä korkeampi oli vastaajan sisäinen motivaatio, sitä paremmin hän viihtyi työssään. Raskas fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä koettuun terveydentilaan: vastaaja koki terveydentilansa sitä huonommaksi, mitä enemmän hän harrasti raskasta fyysistä liikuntaa. Tutkimus antaa tärkeää tietoa pelastajien työviihtyvyydestä, -kyvystä ja siitä, millaiseksi he itse kokevat oman terveydentilansa, onhan kyseessä hyvin fyysinen ammatti. Lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millä tavoin pelastajat ovat motivoituneita työhönsä.