Kielellä ja kielenkäyttötavoilla, diskursseilla, on suuria vaikutuksia ihmisten asenteisiin, toimintatapoihin ja tapaan nähdä maailma. Erityisesti poliittiset diskurssit ovat merkittävä tutkimuksen kohde, sillä ne saavuttavat usein suuren yleisön. Koska poliitikoilla on näkyvä rooli yhteiskunnassa, on tärkeää tutkia, millaisia asenteita, ideologioita ja arvoja he levittävät puheidensa välityksellä. Tätä teemaa voidaan tarkastella hyödyntäen kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla usein tarkastellaan eriarvoisuutta ja vallan väärinkäyttöä.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia representaatioita Barack Obama ja Donald Trump loivat eri ihmisryhmistä virkaanastujaispuheissaan vuosina 2009 ja 2017. Analyysini keskittyi siihen, kuinka presidentit hyödynsivät pronomineja ja metaforia puheissaan luodessaan representaatioita ihmisryhmistä. Toisaalta, arvioin myös, millaisia vaikutuksia näillä representaatioilla oli puheiden tunnelmaan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että presidentit käyttivät kieltä hyvin eri tavoilla ja loivat jopa päinvastaisia representaatioita toisistaan. Obama käytti pronomineja ja metaforia pääsääntöisesti luodakseen ryhmähenkeä ja positiivisia konnotaatioita eri ihmisryhmien välillä. Trump puolestaan loi paljon eroja ihmisryhmien välille kielenkäytöllään ja vahvisti ennestään jo olemassa olevia eroja.

Poliitikot käyttävät kieltä luodakseen itseään hyödyttäviä representaatioita maailmasta. Tutkielmani osoittaa, että yksinkertaisilla kielellisillä valinnoilla voi olla suuri merkitys sille, millaisia asenteita puhe nostaa esiin. Koska tutkielmani perustui melko niukkaan materiaaliin, jatkotutkimus aiheeseen liittyen on tarpeen. Jatkotutkimuksissa voisi nostaa esiin esimerkiksi kuinka presidentin poliittinen puolue vaikuttaa hänen kielenkäyttöönsä tai millaisia vaikutuksia puheilla on erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa.