Suomessa sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opinnot toteutuvat pääasiassa ammattikorkeakouluissa ja koulutus on laajaa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kuntoutusalojen osaamisen ja niiden vahvistaminen tulevaisuudessa todettiin tärkeäksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää mitä on ammattikorkeakouluissa opiskeltavien kuntoutusalojen yhteinen osaaminen, mikä ilmenee opetussuunnitelmissa ja näiden alojen ammattilaisten kokemuksissa. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä on kuntoutuksen yhteinen osaaminen ammattikorkeakoulujen kirjallisissa opetussuunnitelmissa? Millaisia merkityksiä kuntoutuksen yhteisestä osaamisesta on kuntoutuksen alan opiskelijoilla ja ammattilaisilla? Tutkimustehtävään vastattiin fenomenologista tutkimuslähestymistapaa ja Giorgin tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto oli kaksiosainen koostuen kansallisista kuntoutuksen opetussuunnitelmista ja moniammatillisista ryhmähaastatteluista. Opetussuunnitelmat (n=16) olivat verkkopohjaisia kunkin oppilaitoksen kotisivuilta. Haastattelut (n=28) tehtiin moniammatillisina ryhmähaastatteluina. 13 haastattelua tehtiin Helsingissä ”Kuntoutuksen koulutuspäivillä” ja 15 haastattelua tehtiin alueellisesti. Haastatteluihin osallistuvat edustivat kuntoutuksen eri ammattialaoja (fysioterapia, toimintaterapia, kuntoutuksenohjaus, jalkaterapia, naprapatia, osteopatia ja apuvälinetekniikka. Haastatteluihin osallistujat olivat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Haastatteluihin osallistui yhteensä 219 kuntoutusalan edustajaa. Aineisto kerättiin syys-joulukuun 2014 aikana. Analyysin tuloksena oli, että opetussuunnitelmissa yhteisiä opintoja olivat perusopinnot, ammattiopinnot, valinnaiset opinnot, opinnäytetyö, työharjoittelu sekä kansainväliset opinnot. Näiden sisältö ja laajuus vaihtelivat ammattialoittain sekä ammattikorkeakoulujen välillä. Tuloksena muodostui kahdeksan merkityskokonaisuutta, jotka ovat moniammatilliset opinnot, monialaiset yhteiset opinnot, monialainen opettajuus, moniammatillinen opetus, yhteinen opetuksen suunnittelu, professioiden eettisyys, moniammatilliset kuntoutuksen edellytykset ja kuntoutuksen jatkuvuuden edellytykset. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää tulevaisuudessa opetussuunnitelmien moniammatillisuutta ja rakennetta kehitettäessä.