Tutkielman tarkoituksena on tutkia ja verrata keskenään ruman kielen käyttöä kahdella ruotsinkielisellä nuorille suunnatulla keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumeista toinen on ruotsinruotsalainen ungdomar.se ja toinen suomenruotsalainen shsweb.fi. Tutkimuskohteena olevalla rumalla kielellä tarkoitetaan kirosanoja, haukkumasanoja, korostavia etuliitteitä sekä muita sanoja, jotka koetaan tabuiksi. Tutkimuksen kohteena on myös vieraiden kielten, erityisesti englannin vaikutus rumaan kielenkäyttöön sekä suomen kielen vaikutus suomenruotsalaisten nuorten kielenkäyttöön.
Olen poiminut kummaltakin keskustelufoorumilta yli 300 sanaa, fraasia tai lausetta, jotka ovat olleet tärkeitä tämän tutkimukset näkökulmasta. Poiminnot olen sen jälkeen lajitellut eri kategorioihin niiden funktion, kieliopillisen aseman tai alkuperän mukaan. Eri kategorioita olen analysoinut sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Lopuksi olen tutkinut kuinka ruman kielen käyttö eroaa toisistaan ruotsinruotsalaisella ja suomenruotsalaisella keskustelufoorumilla. Tulokset osoittavat, että kirosanojen funktionaaliset ja kieliopillisen integraation erot ovat melko pieniä. Yleisin funktio kirosanoille oli niiden käyttö adjektiivin tai adverbin vahvistussanana. Ruotsinruotsalaisessa materiaalissa yleisin vahvistussana oli jävla, kun se suomenruotsalaisessa materiaalissa oli fittig. Englanninkielisiä sanoja ja fraaseja esiintyi molemmissa kielivarianteissa runsaasti; suomenruotsalaiset nuoret käyttivät pääasiassa vakiintuneita englanninkielisiä fraaseja, kun taas ruotsinruotsalaiset nuoret muokkasivat fraaseista uusia johdoksia. Suomenruotsalaisten nuorten kaksikielisyys näkyi myös selvästi tutkimusmateriaalissa ja suomenkielisiä sanoja, fraaseja ja lauseita, kuten myös finlandismeja, esiintyi runsaasti limittyneenä ruotsinkieliseen keskusteluun.