Tässä tutkielmassa tarkastelen venäjän kielen prefiksaalis-postfiksaalisen verbin dogadyvatsja / dogadatsja vastineita saksan kielessä. Tarkoituksenani on selvittää, miten kyseisen verbin sisältämiä merkityksiä ilmaistaan saksan kielessä. Tutkimusmateriaaliksi valitsin kolme F. M. Dostojevskin romaania ”Rikos ja rangaistus” (1866), ”Idiootti” (1868-1869) ja ”Karamazovin veljekset” (1878), joiden venäjänkielisiä alkuperäisversioita vertasin niistä tehtyihin saksannoksiin. Tässä kontrastiivisessa kielianalyysissa verbiparin saksankielisiä vastineita tarkastellaan vertailemalla aineistoesimerkkejä, minkä lisäksi niiden esiintymistaajuuksista annetaan kvantitaavista tietoa. Venäjän kielessä sananmuodostusaffikseilla muodostettujen verbien tutkiminen on tärkeää, sillä niiden käyttö aiheuttaa eritoten suomalaisille haasteita heidän yrittäessään tuottaa venäjänkielistä tekstiä tai puhetta. Erityisesti verbien sananmuodostuskeinojen tunteminen niin venäjässä kuin saksassa on kielenoppijalle tärkeää, koska esimerkiksi kummankin kielen prefiksaaliset verbit esitellään sekä yksi- että kaksikielisissä sanakirjoissa yleensä vaillinaisesti. Tässä työssä tarkastellaankin kattavasti sananmuodostusta molemmissa kielissä erityisesti prefiksien näkökulmasta ja kuvaillaan yksityiskohtaisesti, millaisia merkityksiä venäjän kielen prefiksillä do- voidaan ilmaista niin yksin kuin postfiksin -sja yhteydessä. Saatujen tutkimustulosten mukaan venäjän kielen prefiksaalis-postfiksaalisen dogadyvatsja / dogadatsja-verbin merkitys on käännettävissä saksaksi lukuisten eri verbien avulla. Perfektistä aspektia dogadatsja ilmaisevat saksassa erityisesti verbit merken, erraten ja einfallen. Imperfektiivinen aspekti sai vastineekseen useimmiten verbin vermuten. Tämä maisterintutkielma hyväksytään myös sivututkielmana saksan kielen ja kulttuurin