Jänkä, J. & Löppönen, M. 2017. Move!-mittareilla mitatun ja koetun fyysisen toimintakyvyn sekä liikuntaharrastuksen väliset yhteydet kahdeksasluokkalaisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 59 s., 3 liitettä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kahdeksannen luokan oppilaat sekä heidän huoltajansa kokivat oppilaan fyysisen kunnon ja miten arvio oli yhteydessä Move!-mittauksista saatuihin objektiivisiin kuntotuloksiin. Oppilaiden ja huoltajien kokemuksia selvitettiin kyselylomakkeilla, joissa hyödynnettiin Move!-palautejärjestelmän palautteita. Tutkimuksen avulla etsittiin myös vapaa-ajan liikunnan määrän sekä urheiluseuratoiminnan määrän yhteyksiä Move!-mittaustuloksiin. Lisäksi selvitettiin vapaa-ajallaan eri määrän liikkuvien oppilaiden itsearviointien eroavaisuuksia. Myös kahdeksannen luokan tyttöjen ja poikien välisiä eroja fyysisessä toimintakyvyssä Move!-mittauksen perusteella tutkittiin. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat kahdeksannen luokan oppilaat Tohmajärven ja Vetelin yläkouluista.

Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että tytöt arvioivat itseään heikommiksi ja pojat puo-lestaan paremmiksi kuin Move!-mittaus osoitti. Move!-mittausten tulosten perusteella tytöt olivat poikia paremmassa fyysisessä kunnossa jokaisella mittausosiolla tarkasteltuna. Poikien huoltajat olivat arvioineet lapsensa fyysisesti vahvemmiksi todelliseen mittaukseen nähden, kun taas tyttöjen huoltajat olivat arvioineet lapsiaan realistisemmin. Move!-mittauksessa hyvän tuloksen saaneet oppilaat arvioivat itseään tarkemmin kuin heikosti menestyneet. Lisäksi havaittiin, että urheiluseurassa ja vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat oppilaat pärjäsivät Move!-mittauksessa muita paremmin.

Tulokset osoittivat, että oppilailla oli vaikeuksia arvioida itseään realistisesti Move!-mittaukseen pohjautuen. Tulosten perusteella olisi tärkeää luoda nuorille onnistumisen mahdol-lisuuksia, sillä koettu pätevyys lisää liikuntamotivaatiota. Lisääntynyt liikuntamotivaatio puolestaan mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan muodostumisen, jolloin myös oman kehon tuntemus paranee.