Taavettilan riihi on erityinen osa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalueen rakennus- ja kulttuuri- perintöä. Nykyisin yli 180-vuotias rakennus on alkujaan toiminut riihenä, jossa on kuivattu ja puitu viljaa. Alun per- in riihi on ollut yksinäisriihi, jossa viljan kui vattaminen ja puinti tapahtui yhdessä kiuashuoneessa.1800-luvun lop- ulla rakennus tuli osaksi Jyväskylän seminaarin aluetta. 1900-luvun alussa riihi muutettiin museoksi seminaarin lehtori ja arkkitehti Yrjö Blomstedtin myötävaikutuksesta. Museoksi muuttamisen yhteydessä riiheen lisättiin kylkiäi- nen, ikkunat ja se sisustettiin pohjalaiseksi pirtiksi. Riihen muuttaminen museoksi liittyy kansallisen heräämis- en prosessiin, jonka myötä syntynyt kiinnostus oman kansan historiaan aloitti perinne-esineiden keruun ja mu- seoiden perustamisen. Museoksi muuttaminen on teh- nyt Taavettilan riihestä erityislaatuisen suhteessa muihin Keski-Suomessa säilyneisiin riihiin, antanut sille uuden identiteetin ja todennäköisesti säästänyt sen myös pur- kamiselta. Museoksi muuttamisen jälkeen rakennukseen on tehty useita pienempiä korjaustöitä sekä merkittävä peruskorjaus vuosina 1975-1976. Taavettilan riihen historiasta merkittävän tekee se, että se on ollut lähes koko olemassa olonsa ajan aktiivisessa käytössä. On mahdollista, että vielä seminaarilaiset ovat käyttäneet rakennusta riihenään 1880-luvun alussa. Rak- ennuksen muuttaminen opiskelijoiden hoitamaksi mu- seoksi teki siitä myös opiskelijoiden ahkeraan käyttämän kokoontumis- ja illanviettopaikan, jollaisena se toimi koko 1900-luvun ensimmäisen puolikkaan ajan. Vasta Ilokivi -rakennuksen valmistuminen vuonna 1964 sekä 1960-lu- vulla syntynyt uudenlainen nuorisokulttuuri vähensi riihen käyttöä opiskelijoiden tapahtumapaikkana. Museotoiminta Taavettilan riihessä on kuitenkin jatku

nut nykypäivään saakka. Riihi on hyvin elävä ja toiminnallinen museo vielä nykyään. Vaurioherkkyytensä vuoksi raken-

nusta pidetään nykyään auki tilauksesta sekä muutamis- sa erittäin suosituissa vuotuisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Yläkaupungin Yössä ja Riihi-iltamissa. Mielenkiintoi- seen, historialliseen, tunteisiinvetoavaan ja erityislaatuiseen riiheen tullaan yhä nauttimaan kansanperinne-esi

tyksistä, kuten laulusta, soitosta ja tanssista. Oikein hoidettuna Taavettilan riihi voi tarjota monia käyttömahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi syksyllä 2014 Jyväsky- län yliopiston kulttuuriympäristön tutkimuksen ja opetta- jankoulutuslaitoksen opiskelijat kehittivät yhdessä riiheen liittyvän ja siellä tapahtuvan, lapsille ja nuorille suunnatun aikamatkan kulttuuriympäristökasvatuksellisiin tarkoituk- siin. Tämä rakennushistoriaselvitys esittää Taavettilan riihen historiallisia korjaus- ja käyttömuutoksia sekä analysoi rakennuksen tämän hetkistä tilannetta suhteessa sen historialliseen viitekehykseen. Selvityksen olemassa olo helpottaa tulevien korjaustöiden suunnittelua. Selvitystä tulisikin tarkentaa, täydentää ja jatkaa aina uusien kor- jaustöiden yhteydessä. Riihi on koko Jyväskylän vanhimpia paikoillaan säilyneitä rakennuksia, joka muistuttaa kaupungin rakentumi

sesta pienestä maalaiskylästä Keski-Suomen keskukseksi. Ra- kennus on suojeltu valtioneuvoston asetuksella suoje- luluokalla S2 ja huomioitu myös Museoviraston inven- tointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). On siis äärimmäi

sen tärkeää, että rakennus säilyy sekä fyysisesti että toimin- nallisesti osana Seminaarinmäen kampusalueen kulttuuri- historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta miljöötä, mutta myös koko jyväskyläläistä kaupunkikuvaa tuoden siihen lisää monikerroksisuutta ja syvyyttä.