Tutkielman tarkoituksena oli selvittää sosiaalihuollon päätöksistä vastaavien lautakuntien jäsenten käsityksiä sosiaalihuollon palveluista ja kokemuksia lautakuntatyöskentelystä Suomen kunnissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin Survey-kyselynä Internetissä Webropol-alustalla kesäkuussa 2016. Kyselyssä selvitettiin lautakuntatyössä toimivan luonnollisen henkilön näkemyksiä omasta sekä ryhmänsä lautakuntatyöskentelystä. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui arpomalla yhteensä 32 kuntaa tai kaupunkia, joissa oli yli 1000 mutta alle 100000 asukasta 31.12.2015. Kunnat jaettiin neljään kuntaryhmään väestön määrän perusteella ja aineisto analysoitiin kuntaryhmittäin. Kyselyssä saatu aineisto käsiteltiin osin määrällisesti ja osin laadullisesti.

Tämä tutkielma on sosiaalityön pro gradu -opinnäytetyö, jonka juuret ovat vahvasti yhteiskuntatieteissä – sosiaalityössä, sosiaalipolitiikassa sekä sosiologiassa, mutta jonka ajatuspohja on monitieteellinen kokonaisuus ihmiselle luonnollisesta toiminnasta. Opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä ovat hyvinvointi sekä hyvinvointiin kohdistuva päätöksenteko, hyvinvoinnin kehittäminen kansallisesti ja globaalisti, mutta myös toivomus päätöksenteko-organisaation kehittämiseen paikallisesti nykyisessä suomalaisessa julkisessa sosiaalihuollossa. Tutkimusongelmaa lähestytään ajatuksesta, jonka mukaan sosiaalihuollon ammattilaiset toteuttavat työssään lakisääteisiä tehtäviä niissä puitteissa, jonka poliittisen päätöksenteon tuotoksena on toimintaympäristöksi rakennettu.

Tutkimusaihe on ajankohtainen juuri SOTE-uudistuksen kynnyksellä: Huolimatta odotettavissa olevista palvelurakenteen muutoksista, subjektiivisella vaalitavalla valittu luottamushenkilöjärjestelmä tulee tiettävästi säilymään myös uusissa alueellisissa päätöksentekorakenteissa. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että aiheeseen monitieteellisessäkään tutkimuksessa ei juuri sosiaalityön näkökulmasta olla paneuduttu. Tulokset osoittivat, että vahvasti juridisesti ohjattuna sosiaalihuolto näyttäytyy vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena maallikolle. Lautakunnissa on kuitenkin tehtävään sitoutuneita kunnanvaltuutettuja, joilla on korkea oikeudentaju sekä suuri halu sisäistää tehtävänään olevan hallinnonalan asiat. Tulosten perusteella kunnanvaltuutetuilla on vahva tarve myös kehittää omaa kuntaorganisaatiota sekä poliittisen päätöksenteon rutiineja paikallisesti. Tutkimuksen tulokset tukivat soveltuvilta osin Etholén-Rönnbergin vuonna 2008 tekemän lisensiaatintutkimuksen tuloksia.