Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Italian kolminkertaisen pääministerin, Silvio Berlusconin, jalkapallometaforiikkaa hänen poliittisessa retoriikassaan vuosina 1993–1996. Tutkimusajanjakso käsittää Silvio Berlusconin nousun Italian politiikkaan aina kevääseen 1996, kun Italiaan perustettiin keskustavasemmistohallitus. Aineistolähteinä käytän kahta Berlusconin poliittisia puheita sisältävää teosta sekä kolmea italialaissanomalehteä: Corriere della Seraa, La Repubblicaa ja La Stampaa. Työn retorisen analyysin välineistön muodostavat Aristoteleen, Chaïm Perelmanin, Kenneth Burken sekä Paul Ricœurin metaforateoriat. Heidän teoriansa toimivat myös analyysin työkaluina. Työssä problematisoidaan myös Berlusconin suhdetta politiikkaan “pelinä” sekä jalkapalloretoriikan merkitystä tutkimusajanjakson italialaiselle politiikalle sekä sen käyttökelpoisuutta parlamentaaris-demokraattiselle politiikalle yleensä. Analyysiä sidotaan Italian poliittiseen ja historialliseen kontekstiin Berlusconin käyttämien metaforien poliittisen merkityksen esiintuomiseksi. Lisäksi työssä paneudutaan jalkapallon ja politiikan välisiin kytköksiin Italiassa analyysin syventämiseksi. Tutkielmasta käy ilmi, että jalkapallo oli tärkeä osa Berlusconin retoriikkaa ja poliittista imagoa. Jalkapallometaforat sopivat kuitenkin paremmin osaksi Berlusconin kampanjaretoriikkaa, kuin osaksi hänen retoriikkaansa Italian pääministerinä. Berlusconin käyttämillä jalkapallometaforilla oli monenlaisia tehtäviä hänen retoriikassaan ja ne nojasivat lopulta melko yksinkertaiseen jalkapallotematiikkaan, joskin niitä käytettiin myös melko luovalla tavalla. Lisäksi tutkielman päätelmistä selviää, että tilanteessa, jossa vanhat valtapuolueet olivat luhistuneet, jalkapallometaforat osoittivat Berlusconilta hyvää poliittista pelisilmää: ne yhtäältä ilmensivät politiikassa tarvittavaa pelimäistä mielikuvitusta ja toisaalta auttoivat Berlusconia pehmentämään tuloskeskeisen yritysjohtajan imagoansa. Berlusconin poliitikkotyyppiä luonnehti tutkimusajanjaksolla pelin ja tuloksellisuuden välinen jännite.