Globalisaation ja kansainvälistymisen myötä korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti. Ulkomailla oleskelu on tarjonnut monille hyvinkin positiivisia kokemuksia, mutta uudessa kulttuurissa eri kielellä toimiminen voi aiheuttaa myös yllättäviä ongelmatilanteita.

Tutkimuksen teoriataustan aloittaa katsaus kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen, jonka jälkeen esitellään muutamia tärkeimpiä kulttuurienvälisen viestinnän teorioita. Kulttuurienvälinen viestintäkompetenssi on myös olennainen tässä tutkimuksessa, joten myös siitä keskustellaan. Kielishokki ilmiönä esitellään aluksi sekä kulttuurisesta että kielellisestä näkökulmasta, jonka jälkeen tarkastellaan lähemmin kulttuurienvälisiä eroja ja mahdollisia esteitä viestinnälle.

Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla on kulttuurishokista, kulttuurienvälisestä viestinnästä sekä kielishokista ulkomailla englantia käyttäessään. Pääpaino oli kuitenkin kielellisissä haasteissa, sillä kielishokki on vielä suhteellisen uusi tutkimuskohde. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen, ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä vastaajaa, joilla oli kokemusta opiskelusta tai työskentelystä ulkomailla, ja jotka olivat käyttäneet kohdemaassa pääasiassa englantia. Haastateltavat valikoitiin myös eri maiden perusteella, ja niinpä aineistossa on kokemuksia Tansaniasta, Japanista, Australiasta, Iso-Britanniasta sekä Intiasta. Yksilöhaastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita, jotka myös nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysimetodiksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sillä haastatteluiden perusteella esiin nousi muutamia keskeisiä teemoja.

Tulokset osoittivat, että osallistujat huomasivat monia kulttuurienvälisiä eroja viestinnässä ja kokivat jonkin verran kielishokkia kielen eri osa-alueilla: oma puheen tuottaminen, erilainen puheen aksentti, kehonkieli, kohteliaisuus, tervehdykset ja small talk, sekä hiljaisuus että tunteiden ilmaiseminen keskusteluiden aikana. Kielishokin vaikutuksia opiskelijoiden kielenkäyttöön ja oppimiseen olisi kuitenkin hyödyllistä tutkia lisää. Näin ollen yleinen tietoisuus kielishokista voisi lisääntyä niin opiskelijoilla kuin laajemminkin kulttuurienvälisen viestinnän ja kansainvälisyyden kentillä.