Epäsuora valaistus, kuten ympäristön heijastukset, ovat tärkeä osa uskottavaa tietokonegrafiikkaa. Tarvitaan kuitenkin fysikaalinen valaistusmalli, jotta epäsuoran valon vaikutus olisi realistinen. Vasta viime aikojen näytönohjainten tehokkuuden kasvu on mahdollistanut fysikaalisen epäsuoran valaistuksen mallintamisen reaaliajassa. Koska epäsuoran valaistuksen laskeminen on erittäin raskasta, joudutaan kuitenkin tekemään arviointia, jotta reaaliaikainen toteutus olisi mahdollista. Tässä tutkielmassa esitellään fysikaalisen valaistuksen perustaa ja annetaan esimerkkejä reaaliaikaisista heijastusmenetelmistä. Lopuksi evaluoidaan kahta heijastustekniikkaa, ympäristötutkaimia ja kuvapuskuriheijastuksia, fysikaalisen valaistuksen näkökulmasta. Evaluointi tapahtuu toteuttamalla tekniikat ja arvioimalla saatua lopputulosta uskottavuuden, toimivuuden ja suorituskyvyn kannalta. Huomattiin, että usean tekniikan yhdisteleminen on tarpeen, sillä eri tekniikat soveltuvat vain tietynlaisiin heijastuksiin. Lisäksi tekniikoissa on useita ongelmakohtia, jotka rajoittavat niiden käytettävyyttä.