Tutkimustehtävänä oli selvittää peruskoulun opettajien kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisensitiivisestä opettamisesta ja oppilaan kieli- ja kulttuuritaustan huomioimisesta opetuksessa. Tutkimuksessa keskityttiin seuraaviin teemoihin: 1) taustan huomioimisen merkitys oppilaalle ja kouluyhteisölle sekä onnistumisen edellytykset 2) haasteet ja estävät tekijät 3) suomen kielen ja oman äidinkielen osaamisen ja opiskelun merkitys. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Siihen osallistui kahdeksan perusopetuksessa työskentelevää opettajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että oppilaan taustan huomioon ottamisen koetaan olevan tärkeää oppilaalle ja kouluyhteisölle. Opettajien ajattelussa on useita kulttuurisensitiivisen ajattelun piirteitä, mutta taustan huomioiminen konkreettisesti opetuksessa on melko vähäistä. Haastateltujen opettajien mielestä tärkeimmät oppilaiden oppimista tukevat seikat ovat turvallinen oppimisympäristö, avoin ja keskusteleva ilmapiiri sekä oppilaiden aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen vaatii aikaa, mikä onkin opettajien mukaan tärkein kulttuurisensitiivisen opettamisen onnistumisen edellytys. Monikulttuurisuustaitojen ja -asenteiden kehittymistä edistetään parhaiten sillä, että eri taustoista tulevat oppilaat ovat tekemisissä keskenään. Haastatteluissa esiin nousseet taustan huomioimisen haasteet on jaoteltavissa neljään ryhmään: resursseihin, kulttuurieroihin, oppilaan yksityisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin sekä koulutuksen ja tiedon puutteeseen liittyviin haasteisiin. Kaikki tutkittavat ovat sitä mieltä, etteivät maahanmuuttajataustaiset oppilaat pysty osallistumaan opiskeluun tai kouluyhteisön toimintaan täysipainoisesti kieli- ja kulttuuritaustansa vuoksi. Haastatellut opettajat pitävät kielen osaamista avaimena opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin ja näin ollen myös suurimpana rajoittavana tekijänä. He ajattelevat oman kielen opiskelusta olevan hyötyä oppimisen ja opiskelun, identiteetin rakentumisen ja kulttuurin säilyttämisen, itsensä ilmaisemisen sekä sosiaalisten suhteiden kannalta. Kaikki tutkittavat ovat käyttäneet tai haluaisivat käyttää oppilaiden omaa äidinkieltä opetuksessaan, mutta sen käyttäminen on tällä hetkellä satunnaista ja erittäin vähäistä.