Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten näkemyksiä isistä ja isyydestä. Vanhemmuustutkimuksessa on kuultu vasta vähän lapsia ja alle kouluikäisten lasten näkökulman huomioiminen on ollut harvinaista. Varhaiskasvatusikäisten lasten kuuleminen kuitenkin auttaa luomaan isyydestä moniulotteisempaa kokonaiskuvaa. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestyttiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1) Millaisia ominaispiirteitä lapset liittävät isiin? 2) Millaista tekemistä ja toimintaa lapset liittävät isyyteen?

Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty pohjoissavolaisessa kaupungissa haastattelemalla 6-vuotiaita lapsia. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joista kahdeksan oli parihaastatteluja ja yksi kolmen hengen ryhmähaastattelu. Yhteensä haastatteluihin osallistui 19 lasta. Haastattelut tallennettiin nauhurilla ja litteroitiin sanatarkasti analyysia varten. Tutkimuksen aineiston käsittelyssä ja tulkinnassa sovellettiin hermeneuttista tieteenfilosofiaa.

Isiin liittyvät ominaisuudet luokiteltiin isämäisiin piirteisiin, isään perheenjäsenenä sekä isiin liittyviin myönteisiin adjektiiveihin. Isiin liittyvä tekeminen ja toiminta käsittää isän velvollisuudet, vapaa-ajan sekä ”muut”- kategorian. Se sisältää auktoriteettina toimimisen ja isiin liittyvät huonot tavat.

Lasten näkemysten mukaan isät olivat miesvanhempia, merkittäviä perheelle ja kodille, aktiivisia, lepäileviä sekä joskus huonotapaisia. Lasten näkemys isistä oli pitkälti linjassa isyystutkimuksissa esille tuodun osallistuvan isyyden kanssa. Isän kanssa vietetty aika oli lapsille tärkeää ja isillä oli tärkeä rooli lastensa rohkaisemisessa sekä heistä huolehtimisessa. Toisaalta isän ansiotyö oli lasten mukaan isälle kuuluva velvollisuus, mikä viittaa myös perinteisen isyyden kuvastamaan elättäjyyteen.