Haku

Representationer av löpning i svenskspråkiga löparbloggar

QR-koodi

Representationer av löpning i svenskspråkiga löparbloggar

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten juoksuharrastusta representoidaan ruotsinkielisissä juoksublogeissa. Aineistona toimi 131 blogikirjoitusta, jotka on julkaistu kolmen taustoiltaan ja juoksutottumuksiltaan erilaisen juoksuharrastajan blogeissa tammi–kesäkuussa 2015. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat Giddensin ja Schillingin sosiologiset teoriat, joiden mukaan ruumis on myöhäismodernissa yhteiskunnassa elävälle ihmiselle projekti, jota toteuttamalla ihminen rakentaa identiteettiään. Vertailupohjana tutkimuksen tuloksille käytettiin juoksumotiiveja ja juoksun merkityksiä koskevia tutkimuksia. Tutkimuksen menetelmä pohjautuu Fairclough'n kriittisen diskurssianalyysin (CDA) viitekehykseen, jonka avulla tunnistettiin eri diskursseja, joilla juoksemista on merkityksellistetty juoksublogeissa. Kuudesta tunnistetusta diskurssista voimakkaimmin kaikissa juoksublogeissa esiintyi suoritusdiskurssi. Voimakas halu kehittyä juoksijana näkyi juoksijan tasosta ja taustasta riippumatta. Suoritusdiskurssi nivoutui vahvasti teknologiadiskurssiin: kehitystä seurattiin usein esimerkiksi älypuhelimen liikuntasovellusten ja sykemittareiden avulla. Voimakkaana näyttäytyi myös ruumiillisuusdiskurssi, joka pitää sisällään niin kehon tuntemusten raportointia ja niiden analysointia suhteessa mitattuna vauhtiin, matkaan ja sykkeeseen kuin terveysongelmien, urheiluvammoista ja aiheuttamien tunteiden purkamista. Juoksua kuvattiin myös yhteisöllisyysdiskurssin kautta sosiaalisena toimintana. Juoksuharjoituksia tehtiin perheenjäsenten ja työkavereiden kanssa, bloggaajat viittasivat erilaisiin juoksuaiheisiin verkkoyhteisöihin ja blogikirjoitusten kommentit olivat usein toisten juoksubloggaajien kirjoittamia. Lisäksi blogiteksteistä tunnistettiin luontodiskurssi, joka sekin on vahvasti kytköksissä suoritusdiskurssiin. Juoksuolosuhteet, kuten vuodenaika, sää ja juoksualusta mainittiin usein lenkin vauhtiin tai rasittavuuteen vaikuttavana tekijänä. Toisaalta miellyttävät olosuhteet kuvattiin usein motivaatiota ja juoksuelämyksen miellyttävyyttä lisäävänä tekijänä ilman, että niitä liitettiin fyysiseen suorittamiseen. Juoksun terveysvaikutuksia ei juoksublogeissa erityisesti korostettu, vaan aineistosta tunnistettu terveysdiskurssi liittyi yleisesti ottaen liikunnalliseen elämäntapaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimus osoittaa, että juoksu on teknologian värittämää suorittamista ja kivun kanssa kamppailua, mutta toisaalta sosiaalista kanssakäymistä, joka tarjoaa onnistumisia ja luontoelämyksiä.

Tallennettuna: