TIIVISTELMÄ

Kyyrä Anni (2015). Suomalaisten nuorten fyysinen aktiivisuus ja nukkumistottumukset. Lii-kuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 76s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja nukkumistottumuksia, sekä niiden välisiä mahdollisia yhteyksiä. Fyysistä ak-tiivisuutta ja nukkumistottumuksia tarkasteltiin sukupuolittain ja koulutusasteittain. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräsi tutkimuksessa käytetyn aineiston osana Kouluter-veyskyselyä vuonna 2013. Tutkimuksen kohteena olivat ammatillisessa koulutuksessa ja luki-oissa 1. ja 2. vuotta opiskelleet (N=83 396). Käytetty aineisto kerättiin THL:n toimesta amma-tillisista oppilaitoksista ja lukioista keväällä 2013 ja se analysoitiin kesällä 2015.

Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin vapaa-ajan hengästyttävän ja hikoiluttavan liikunnan mää-rän, vapaa-ajan liikuntakertojen useuden sekä koulumatkaliikunnan avulla. Näitä yhdistelemällä luodun muuttujan avulla arvioitiin nuorten keskimääräisen viikoittaisen kokonaisaktiivisuuden määrä tunteina. Tätä tuntimäärää verrattiin lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suosituksiin ja aikuisten terveysliikunnan suosituksiin. Nukkumistottumuksia arvioitiin keskimääräisen unenpituuden ja unen koetun riittävyyden avulla. Fyysisen aktiivisuustason ja nukkumistottumusten yhteyttä tarkastellessa käytettiin fyysisen aktiivisuustason riittävyyden mittarina aikuisten terveysliikunnan suositusta eli vähintään 2 tuntia 30 minuuttia aktiivisuutta viikossa. Analyysimenetelmänä käytettiin pääasiallisesti Pearsonin korrelaatiokerrointa ja ristiintaulukointia. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Khiin neliö –testin avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset toisen asteen opiskelijat liikkuvat liian vähän. Nuorten fyysisen aktiivisuuden suosituksiin verrattuna 12,1 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista ja 20,3 % lukiolaisista saavutti riittävän fyysisen aktiivisuuden tason. Aikuisten suosituksiin verrattuna vastaavat luvut olivat 41,6 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskeli-joilla ja 57,0 % lukiolaisilla. Suurin osa opiskelijoista nukkui 7–9 tuntia niin arkena kuin vii-konloppuna. Ne, jotka kokivat nukkuvansa tarpeeksi saavuttivat useammin fyysisen aktiivi-suuden suositukset kuin ne, jotka eivät kokeneet nukkuvansa riittävästi. Fyysinen aktiivisuus ja nukkumistottumukset korreloivat keskenään heikosti, mutta tilastollisesti merkitsevästi.

Erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita tulisi kannustaa liikkumaan enemmän ja nukkumaan niin paljon, että he kokisivat nukkuvansa riittävästi. On tärkeää ohjata kaikkia nuoria elämään terveellisesti, jotta he pysyisivät terveinä ja työkykyisinä myös tulevaisuudessa.