Tarkastelen pro gradu -työssäni ajan kuvaamista Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvissa; tutkittavina on neljä albumia: ensimmäinen, vuonna 1978 ilmestynyt Mämmilä – sarjakuvia Suomesta, kuudes Rakennemuutos rassaa (ilmestyi vuonna 1988), www.mammila.fi (2002) ja uusinKiinalainen juttu (2008). Teoreettisena kehikkona olen käyttänyt Gérard Genetten keston (duration) käsitteitä kohtaus (scene), tiivistys (summary), pause (kuvaus) ja ellipsi (ellipsis) sekä näiden lisäksi viidentenä keston kategoriana hidastusta (stretch). Kestokategorioita on tutkittu albumisivun tasolla. Kohtauksiksi olen tulkinnut ajallisesti lyhyehköt tapahtumasarjat, joissa nähdään samat henkilöt samassa tilanteessa ja tilassa eikä aikaa kulu kovin paljon, useimmiten dialogin vaatiman ajan verran. Kerronta siis seurailee tapahtumien aikaa, vaikkakin rytmi voi vaihdella myös kohtauksen sisällä. Tiivistyksiksi olen lukenut jaksot, joissa tapahtumasarjasta on poimittu ajallisesti ja sisällöllisesti tiivistäen luonteenomaisimmat hetket kuvattaviksi; kerronta etenee siis selvästi ripeämmin kuin tapahtumat. Kohtaus on Mämmilän tyypillisin rytmi ja tiivistyskin yleinen. Kuvausta (kerronta etenee, tapahtumat eivät) tai hidastusta (kerronta käyttää aikaa tapahtumia pitempään) käytetään vain harvoin. Ellipsi (tarinan tapahtumia ei kerrota, vaan ne hypätään yli) on tavanomaisin varhaisten albumeiden sivujen rajalla, myöhemmissä albumeissa vähemmän käytetty.