Haku

Toimintakyvyn muutosta ennustavat tekijät painokevennettyyn kävelykuntoutukseen osallistuneilla aivoverenkiertohäiriöpotilailla

QR-koodi

Toimintakyvyn muutosta ennustavat tekijät painokevennettyyn kävelykuntoutukseen osallistuneilla aivoverenkiertohäiriöpotilailla

Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä sairausryhmistä niin Suomessa kuin koko maailmassa ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä myös aivoverenkiertohäiriöt tulevat yleistymään. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa sairastuneelle usein pysyviä toiminnanvajauksia. Akuuttihoidon kehittämisen ohella olisi tärkeää kehittää myös kuntoutuspalveluja sairastuneen mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja elämänlaadun turvaamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa toimintakyvyn muutokseen vuoden kuntoutusjakson aikana. Tämä tutkielma on toteutettu hyödyntäen Kansaneläkelaitoksen Teh-Kev tutkimushanke 2008 – 2013:n tutkimusaineistoa painokevennetyn kävelykuntoutuksen osalta. Tutkimuksen kohdejoukko koostui avokuntoutukseen osallistuneista (n=37) ja laitoskuntoutukseen osallistuneista (n=113) 65 – 85 –vuotiaista kävelykuntoutujista, jotka olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön 3 – 36 kuukautta ennen kuntoutuksen aloittamista. Toimintakyvyn arviointimenetelminä käytettiin 10 metrin kävelytestiä, FSQ (Functional Status Questionnaire) –kyselyä ja BBC Berg Balance Scale)-testiä. Toimintakyvyn muutosta vuoden aikana ennustavina tekijöinä arvioitiin sukupuolen merkitystä, AVH:n sairastamisikää, sairastumisesta kulunutta aikaa, sairauksien lukumäärää ja FAC-kävelyluokitusta. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelman GEE (Generalized Estimation Equation)-analyysimenetelmää. Kuntoutuksen alussa todettu hyvä kävelykyky FAC-luokituksen mukaan säilyi vuoden kuntoutusintervention aikana sekä avo- että laitoskuntoutusryhmissä. Avokuntoutusryhmässä naiset paransivat kävelynopeuttaan selvästi miehiä enemmän (p<0.05) Alkutilanteen korkea ikä vaikutti miesten kävelynopeuden muutokseen siten, että mitä korkeampi ikä oli, sitä pienempi oli kävelynopeuden parantuminen vuoden seurannan aikana (p<0.05). Lisäksi havaittiin, että mitä vähemmän sairastumisesta oli kulunut aikaa ennen intervention aloitusta, sitä suurempi oli sekä FSQ:n että BBC:n pistemäärän muutos miehillä ja naisilla. Runsas sairauksien lukumäärä alkutilanteessa vaikutti heikentävästi naisten kävelynopeuden muutokseen vuoden aikana (p<0.05). Tämän tutkielman tulosten mukaan aika aivoverenkiertohäiriöön sairastumisesta vaikuttaa toimintakyvyn muutokseen, joten kuntoutuksen nopea aloitus on toimintakyvyn palautumisen kannalta AVH-potilaalle keskeistä.

Tallennettuna: