Maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää yläluokkaisen ja työväenluokkaan kuuluvan sankarittaren yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Jack Londonin romaaneissa A Daughter of the Snows (1902), The Valley of the Moon (1913) ja The Mutiny of the Elsinore (1914). Huomion kohteena on myös mahdollinen yhteiskuntaluokan vaikutus uuden naiskuvan mukaisiin piirteisiin sankarittarien käyttäytymisessä, persoonallisuudessa ja mielipiteissä. Aluksi on tarkoituksena perehtyä yksityiskohtaisesti Jack Londonin elämään ja historialliseen sekä naisten aseman kehitystä selvittäviin taustoihin 1860-luvulta aina 1920-luvulle, johon ajoittuivat sekä naisten aseman kehittyminen Amerikassa että kirjailija Jack Londonin tuotanto ja elämä. Lisäksi käsiteltävien romaanien sisältö selvitetään lyhyesti. Tutkielman keskeisten teemojen on tarkoitus valottaa näiden kahden eri yhteiskuntaluokan sankarittaren suhdetta 1) perheeseen, esi-isiin ja rotuun, 2) työhön, politiikkaan, uskontoon ja rakkauteen sekä heidän 3) uuden naiskuvan mukaista persoonallisuuttaan urheiluharrastuksineen ja vaatetuksineen. Tätä selvittäessäni aion tukeutua aiempien tutkimusten huomioihin etenkin rotukysymyksien ja uuden naiskuvan osalta. Tutkimuksessa selvisi, että uuden naiskuvan mukaisten sankarittarien ominaisuuksissa oli keskinäisiä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä, jotka eivät kuitenkaan johtuneet sankarittarien yhteiskuntaluokasta. Ainoastaan työväenluokkainen sankaritar joutui elämään yhteiskunnallisten, poliittisten ja uskontoonkin liittyvien tapahtumien keskellä. Hänet myös vihittiin kirjan ensimmäisen neljänneksen kuluessa, kun yläluokkaiset sankarittaret vasta valitsivat kumppaninsa romaaniensa viimeisillä sivuilla. Heillä luonnollisesti oli varaa hitaampaan harkintaan. Uusi naiskuva ilmeni sankarittarien vahvana tahtona, toisten auttamisena, neuvomisena ja jopa ohjailuna. He olivat kaikki lahjakkaita urheilussa, musiikissa ja teknisissä suorituksissa. Työväenluokkainen sankaritar oli kaiketi luonnonlahjakkuus ja toiset olivat saaneet taitonsa koulutuksesta ja kotoaan. Vaatetus, joka on tärkeä osa uutta naiskuvaa, ei saa suurta huomiota lukuun ottamatta Frona Welsen kuvausta. Kaikkien sankarittarien vaatteet olivat asiallisia ja työläisluokkaisella vain tansseissa sieviä ja muodistettuja. Yleisvaikutelmaksi jäi selkeä naiskuvan muutos näissä romaaneissa verrattuna 1800-luvun lopun viktoriaaniseen naiskäsitykseen. Sankaritarten huippusuoritukset jäänevät Jack Londonin huippuviihteen tiliin. Vai olisivatko ne olleet uudenlaisille naisille todella mahdollisia?