Tiivistelmä – Abstract

Tutkielmassani tarkistan helsinkiläisen taiteilijan Ninni Heldtin Kylpijät kuvasarja. Kuvasarja edustaa Ninni Heldtin eräänlaista ihmistä, naiseksi ja taiteilijaksi kasvun prosessia, joka taiteilija on kokenut itämaisen sahaja joogan ja filosofian harrastuksien kautta ja jotka hän on tuonut näkyviin Kylpijät-nimisessä kuvasarjassa henkisen puhdistumisen ja valaistumisen ideoiden kautta. Ideaa henkisestä puhdistumisesta ja kylpemisestä taiteilija alkoi työstää vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä Kylpijä-nimistä teosta on 15 kappaletta. Mahdollisesti taiteilija jatkaa työstää ajatusta lähivuosina. Kylpijät esittävät nimettömiä, puoleksi alastomia, puoleksi pyyheliina-asuihin, huiveihin ja turbaaneihin pukeutuneita naisfiguureita. Tarkistan Kylpijät symbolismitaiteen näkökulmasta, kolmen allegorisen teemaparin kautta, jotka perustan Gunnar Berefeltin symboliteorian ajatukselle allegorisesta taideteoksesta ja pyrin muodostamaan eräänlaisen kuvallisen kertomuksen, aloittaen kuvasarjan keskeisten kuvaelementtien kuvaamisesta ja etenemällä kohti filosofista pohdiskelua. Etsin vastaukset kysymyksiin: Miten henkisen puhdistumisen ja valaistumisen ideat esitetään? Millä visuaalisin keinoin taiteilija tulkitsee nämä ideat? Ja miten hänen tulkinta mahdollisesti eroaa tyypillisten kylpijäkuvien tulkinnasta? Ensimmäinen teemapari käsittelee allegorisen, eksoottisen näköisen kylpijättären taiteilijan itsensä ja hänen henkisten kokemustensa alter egoina, jolloin tärkeäksi koen puhua kylpijöiden visuaalisen muotoilun ja siihen vaikuttaneiden kylpijä – ja symbolismitaiteessa just milieu tai joilie laidie ja androgyynisten naiskuvatyyppien ikonografiasta. Ensimmäinen just milieu sisältää vahva eksoottisen – orientaalisen ja ennen kaikkea japanilaisen taiteen vaikutteita ja tendenssejä. Toinen teemapari käsittelee maalliseen kylpemiseen, henkiseen puhdistumiseen ja valaistumiseen liittyviä länsimaisen kuvataiteen ikonografisia muotoja, johon liittyvät myös veden ja valon symboliikkaa. Länsimaisen taiteen ikonogarfista puolta täydentää henkinen katarsis – puhdistuminen, joka voi tapahtua taiteellisen kokemuksen yhteydessä, joka edeltää henkistä valaistumista ja johon liittyy myös melankolian - menetyksen käsite, jota tarkemmin käsittelen seuraavan kolmannen teeman yhteydessä. Käsittelen katarsista neuvostoliittolaisen Leo Vygotskyn mukaan, jolloin katarsista voidaan ymmärtää monivaiheisena tapahtumana tai prosessina, joka voi liittyä taiteilijan kokemuksiin, taideteoksen katsojan kokemuksiin ja myös nimettömien kylpijöiden kokemuksiin. Kolmas teemapari liittyy henkisen valaistumisen puoleen ja pitää sisällään kadotetun paratiisin ja siihen liittyvän melankolian käsitettä. Tähän osaan erilaisista paratiiseista kertomuksen lisäksi liittyy 1800–1900- lukujen vaihteen symbolismitaiteen puolelta tuttuja kadotetun paratiisin kuvaesimerkit ja kadotetun paratiisin melankolia, jota käsittelen tässä osassa brittiläisen filosofin ja tutkijan Emily Bradyn mukaan, joka käsittää melankolia mahdollisuutena tai vaihtoehtoisena paluuna mielialueella 'paratiisiin' – menneisyyden onnellisten kokemusten, pariin. Viimeisessä osassa tutkin Kylpijät kuvasarjan visuaalista muotoa ja siihen kuuluvien keskeisten visuaalisten tekijöiden merkitykset. Tässä tarkistan kylpijöiden figuureja niitä ympäröivien visuaalisten elementtien kuten valon, värien, kuvasuhteiden ja kuvataustojen suhteessa. Käsittelen Kylpijöiden itämaistyyppisiä vaatteita alter egon, mascaraden, eksoottisen kylpijättären ja osittain myös attributtiikkaan näkökulmasta.